Korupostaus
löytyy The Beast in the Boudoirista jo helmikuulta 2015, jossa kuvailen minkä tyyppiset korut ovat
minun makuuni ja esittelin sen hetkisiä suosikkeja korvakoruista, kaulakoruista ja sormuksista. Näyttävät ”kultakorut” kuuluvat edelleen
vankasti tyyliini, joka ei edusta korujen osalta sitä tyypillisintä
naissynkiötä. Gootahtavat naiset ovat näes suurimmaksi osaksi mieltyneet
hopeisiin koruihin. Pääsette nyt tutustumaan vähän laajemmin minun koruihini.
Kerran keväällä
tuttu kaupankassa P kysyi minulta miten minä jaksankin panostaa
hiuksiin, sillä kampaukseni suorastaan huutaa toitotti tuolloin että
siihen oli käytetty enemmän kuin kymmenen minuuttia. Vastasin etten
aina jaksakaan; olin vaan silloin halunnut testata erästä
viihderientoa varten osaanko vielä tehdä tämän kampauksen.
Kiinnitän hiuskoristeita päähäni kun olen taiteillut kutreistani
näitä työläämmän sortin hiuslaitteita. Yhden ison ruusun tai
kaksi pientä ruusua/ rusettia tai pannan. Ei ole tavattoman
harvinaista että käyttäisin pantaa nopeasti tekaistun nutturan
kanssa, jos pääni kaipaa mielestäni sitä koristeeksi jonain
päivänä. =)
Kun en panosta
laiskuuttani asukokonaisuuteeni en ripusta kaulaani minkäänlaista
kaulakorua. Sinänsä en ole jaotellut kaulakorujani selkeästi
erikseen arki- ja juhlakäyttöön, mutta asustan vain koreimmat
hepeneni chokerilla. Joo chokereita näkee lolitojen ja gootittarien
lisäksi paljon massakatumuodissa, jossa samettichoker eikä etenkään
riipuksellinen versio ole kotona, painottuuhan katumuoti muun muassa
repaleisiin farkkuihin ja niihin teinityttöjen jumppakassireppuihin.
Sanat korea ja naisellinen kuvaavat kyllä chokeria mutteivät
suomalaista katumassamuotia arjessa.
Koruni ovat
suurimmaksi osaksi ihan pelkkää rihkamaa ja nimenomaan siitä
johtuen niitä on kertynyt laatikot ja rasiat täyteen. :D Sormusten
osalta olen kuitenkin siirtynyt käyttämään pelkkää pronssia,
sillä kultapinta lähtee rihkamasta reilussa kuukaudessa, vaikka
olisi sutinut niihin väritöntä kynsilakkaa. (En ole tiskannut tai
käynyt suihkussa rihkamasormukset kädessä, vaikka joku ehkä
järkeilisi: ”Kuluuhan se kultaus kun pidät sormuksia kokoajan
kädessä!”) En kuljeskele ihmisten ilmoilla ilman puoltatusinaa
sormusta (älkäämme ottako huomioon aikaa jolloin en voinut käyttää
vasemmassa kädessä sormuksia leikkauksen jälkeisen turvotuksen
takia), joista vain kaksi oikeaan keskisormeen pujotetut rinkulat
ovat kapeita. Kalevala Jewelryn lisäksi sormissani komeilevat
Merimarkkinoiden korukojusta ostetut pronssisormukset. Korukojusta
löytyy oikeasti kauniimpiakin sormusmalleja kuin Kalevala
Jewelryltä, joka valmistaa nykyään tosi vähän pronssisormuksia
eikä yhdestäkään mallista löydy edes kivikantaa.
Onnea hienoon uuteen blogiisi!Nää on upeita koruja :)
VastaaPoistaPaljon kiitoksia. :)
VastaaPoista