Valkyrie syntyi 100
vuotta sitten eräänä kevätiltana tammen oksille rakennetussa
haltiamökissä. Kuulostaa suloiselta, eikö? No, sitä se ei ollut.
Valkyrie vietiin äitinsä käsivarsilta samantien syntymänsä
jälkeen – kyseessä kun oli Ulf Alteannin ainoa tytär, jonka mies
halusi kasvattaa palatsissa. Ulfin vaimo oli ollut vaikea saada
lapsia ja siksi äpäristäkin täytyi pitää hyvää huolta –
eihän Ulf halunnut jäädä ilman perillistä.
Ulf oli
kaukokatseinen, sillä tilanne oli pysynyt samanlaisena pitkään.
Moni jo olettaa, ettei pariskunta tulekaan saamaan yleisiä lapsia.
Sen verran kauan he ovat yrittäneet. Valkyrie onkin elänyt
melkoisessa yltäkylläisyydessä Ulfin todennäköisenä perijänä.
Kaikki Valkyrien tavat eivät ole kovinkaan sovinnaisia: hän pitää
hyvin paljon uhkapeleistä ja onpa hänellä myös maine ”huonona
naisena”. Valkyrie itse nauraa mokomalle nimitykselle. Saattaa
hänellä ehkä olla ollut muutama rakastaja keskimääräistä
enemmän ja voihan hän joskus olla luvannut palveluksen
palveluksena, mutta hän ei ymmärrä, millä lailla se muka tekee
hänestä huonon.
Valkyrie
on asunut koko ikänsä hovissa, mutta kaikki eivät ajattele hänen
kuuluvan sinne aatelittoman äidin ja sopimattoman käytöksen takia.
Valkyrieta on aina kohdeltu toisen luokan aatelisena, ja se
raivostuttaa häntä. Nuorempana hän pelkäsi ylempiään, mutta
vähitellen hän oppi pistämään kovan kovaa vasten – joko
kasvotusten tai kieroilemalla selän takana. Ulf huomasi Valkyrien
oveluuden ja juuri näiden piirteiden pohjalta hän oppi arvostamaan
tytärtään aina vain enemmän – lopulta siihen pisteeseen asti,
että otti tämän mukaan huolehtimaan vanhojen taikaesineiden
kokoelmastaan. Kyseessä ei ole mikä tahansa kokoelma, vaan kyseiset
esineet ovat hieman kiusallisia säilyttää. Tai sanottaisiinko,
että laittomia. Kokoelmaan sisältyy mustan magian esineitä
laidasta laitaan ja Ulf väittää sen olevan valtakunnan suurin
aarreaitta niiden suhteen. Parempi olisi kuitenkin, ettei kovin moni
jatkossakaan tietäisi tästä kokoelmasta.
Vaikka
Valkyrien elämä on monin tavoin hänelle mieleistä, liittyy siihen
joitakin uhkia. Mikäli isä saa toisen lapsen, häneltä putoaa
kaikki alta. Hänellä ei ole automaattisesti paikkaa hovissa enää
sen jälkeen, eikä häntä varmasti erikseen kutsuta sinne. Myöskään
mittavasta omaisuudesta on turha haaveilla – isällä on nimeä
muttei kultaa. Kulta tulee hänen vaimonsa suvusta, eikä Valkyrie
varmasti saa enää nauttia siitä, jos pariskunnalle syntyy yhteinen
lapsi.
Siispä
Valkyrien täytyy turvata selustansa. Ensinnäkin oli tärkeää
tutkia äidin sukua tarkkaan, eihän sitä koskaan tiedä mitä
sieltä löytyisi. Se oli viisas päätös. Kulki nimittäin huhuja,
että äiti oli sukua itselleen Rúnille, joka aikoinaan kukisti
suuren peikkokapinan. Jos näin todella olisi ja Valkyrie voisi
todistaa sen, saisi Valkyrie varmasti aatelisarvon myös äitinsä
kautta.
Sitten
päästäänkin siihen, minkä vuoksi Valkyrie on mukana
vaarallisella matkalla. Maailmojen raja on paikka, minne kadonneet
esineet tuppaavat ilmestymään. Keijut kun pitävät kullasta. Rúnin
kadonnut tikari Peikonsurma saattaa hyvinkin löytyä juuri sieltä.
Huhutaan että siihen ei voi koskea kuin Rúnin sukulainen, joten sen
kantaminen olisi osoitus, että hän todella on Rúnille sukua.
Toki
tämä suunnitelma vaatii, että Valkyrie todella löytää tikarin
ja siihen liittyvät legendat todella pitävät paikkansa – mikä
ei todellakaan ole varmaa. Siksi on hyvä keksiä myös
varasuunnitelma. Niinpä Valkyrie mietti: millä tavalla haltia voi
saavuttaa korkeamman arvoaseman? No avioliitolla. Suurin osa
aatelismiehistä on laiskoja, pöyhkeitä ja typeriä. Osa taas on
aivan liian pehmeitä. Valkyrie on kuitenkin löytänyt sopivan
kohteen hetken pähkäiltyään: Unnurin. Ei Unnur häntä
romanttisessa mielessä miellyttänyt, mutta mies on korkeassa
asemassa, rikas ja ihan siedettävän oloinen. Unnur tuntee oman
arvonsa ja on älykäskin. Hän ei ole säälittävä luuseri kuten
esimerkiksi prinssi Oliwier, joka entisen rakastettunsa kuoleman
jälkeen näytti avoimesti heikkoutensa pillittämällä milloin
milläkin nurkalla. Hän ei ole myöskään mielisairas niin kuin
kuninkaallinen neuvonantaja Kettil tai idealistinen idiootti kuten
Even. Valkyrie voi jopa kuvitella kunnioittavansa häntä.
Mahtisuvut
kuitenkin naivat harvoin vain puoliksi aatelisia – Valkyrien täytyy
siis keksiä jotain, mitä saadakseen Unnur voisi naida hänet.
Mitään viettelykikkoja ona ivan turha kokeilla, tuntuu melkein kuin
Unnur olisi sellaisille immuuni. Parempi siis käydä suoraan kylmää
kauppaa. Valkyrie on lähettänyt Unnurin perään vakoojia, ja
hänelle on selvinnyt että mies etsii erästä tiettyä korua –
joka onneksi löytyy hänen varastoistaan. Valkyrie on aina luullut
että koru on täysin arvoton, mutta juuri sen Unnur tuntuu kovasti
haluavan. Ei kuitenkaan kannata suin päin juosta tarjoamaan sitä
miehelle – silloinhan tämä ymmärtää että häntä on vakoiltu.
Parempi odottaa tilaisuutta – eiköhän Unnur jossain vaiheessa
tule sanoneeksi tai tehneeksi matkalla jotain sellaista, joka
osoittaa hänen etsivän jotain. Silloin kannattaa käyttää
tilaisuus hyväkseen.
Hahmokuvaus
on kaverini kirjoittama.