maanantai 17. syyskuuta 2018

Empatia ja sen kompastuskivet

Empatia-sanan juuret ulottuvat ensimmäisten esteetikkojen kirjoituksiin, joissa käytetään kreikkalaista sanaa ”empatheia” (tunnustella sisältä) viitatessaan ihmisten kykyyn havaita toisten ihmisten omakohtaisia kokemuksia. Joka tapauksessa empatia voidaan käsittää äärimmäisen tunnevoittoisesti ja ajatella empatian tarkoittavan, sitä että koemme samanlaisia tunteita kuin mitä joku kärsijä kokee. Tällöin tullaan itse surulliseksi, kun esimerkiksi läheisellä on paha olla tai Afrikassa on nälänhätää ja Ebolaa. Empatian oikea määritelmä on silti ajatuksellinen prosessi, jossa kykenemme näkemään tilanteen toisen ihmisen näkökulmasta. Ymmärtämään toista ihmistä hyvin.

Väitetään empatian riippuvan pitkälti elämämme ensimmäisistä vuosista, jota pidän aikamoisena höpönlöpönä. Siitä kuinka vakaa ja myönteinen suhde meillä on ollut vanhempiimme ja heidän kasvatusmetodeistaan. Empaattisuutemme ajatellaan määräytyvän osaksi myös perimästämme. Tämän lisäksi koulussa käyminen leikkeineen, harjoitteineen ja opettajien antamine esimerkkeineen on tarkoitus kehittää lasten empaattisuutta. Lastenkasvatuksen näkökulmasta erilaiset roolileikit, joissa lapset joutuvat omaksumaan erilaisia rooleja sekä kaikenlainen tunteiden tunnistamiseen, kokemiseen ja ilmaisemiseen liittyvä edesauttavat seuraavan sukupolven kasvamista empaattisiksi aikuisiksi. Empatian kyky tuppaa kehittymään vielä aikuisena melkein itsestään kypsymisen seuraamuksena, sillä elämänkokemus laajentaa perspektiiviä nuorisolle ominaisesta mustavalkoisuudesta. Empatialle on ominaista toisen ihmisen tarkka tunteiden tunnistaminen, tunteiden ja toiminnan syiden ymmärtäminen, kyky asettua toisen rooliin ja hänen näkökulmansa oivaltaminen. 






Empatian kompastuskiviä

Tutkimus on osoittanut empatian kokemisen kyvyn olevan yksi tärkeimmistä epäitsekkään käyttämisen taustalla olevia tekijöitä. Empatia näyttäisi kytkeytyvän halukkuuteen kohdata apua tarvitsevia ja jopa halukkuuteen kohdata apua tarvitsevia, toisten auttamiseen ja lohduttamiseen, hyväntekeväisyyteen annetun rahan määrään, runsaampaan suvaitsevaisuuteen ja yhteistyöhön, vähäisempiin ristiriitoihin sekä nopeampaan ja sopuisampaan ristiriidan ratkaisemiseen sekä vähäisempään itsekeskeisyyteen ja aggressiiviseen käyttäytymiseen

Olkoonkin empatia yhteydessä lukuisiin omaa ja toisten elämää miellyttävämmäksi tekeviin asioihin, sen tuntemiseen liittyy myös omat kompastuskivensä. Ensimmäinen kompastuskivi johtuu siitä että osassa empatia viriää valikoidusti. Ollaan usein empaattisempia perhettä, ystäviä ja tuttavia kohtaan. Empatia tunteminen onnistuu helpommin myös ”hyviä tyyppejä” janiitä kohtaan, jotka koetaan samanlaisiksi ulkonäön tai kulttuuritaustan takia. Tämän takia esimerkiksi maantieteellisesti etäällä käytävien sotien uhrien tai katulapsien asemaan asettuminen voi olla hankalampaa kuin asettua lähialueiden tai suomalaisten kärsimyksiin. Kuitenkin tunneälyyn kuuluu että näistä empatian tuntemista vaikeuttavista seikoista huolimatta pyritään ymmärtämään kaikkien ihmisten vaikeuksia asuivat he sitten pohjoismaissa tai Lähi-Idässä. Myöskin ärsyttävät tapaukset ja jopa suorastaan kusipäiset ihmiset ansaitsevat rahtusen empatiaa.

Toinen empatian sudenkuopista liittyy taas liiallisen empatian tuntemisen aiheuttamaan ahdistukseen, joskaan sitä ei ensimmäisenä tulisi ajatelleeksi. Ensimmäinen sudenkuoppa kun on paljon yleisempi. Onnettomat ihmiskohtalot eivät taida loppua maailmasta. Mikäli heittäydytään alituiseen toisten ihmisten onnettomuuksiin ja huoliin, toisten kielteisiin tunteisiin samaistuminen käy loppujen lopuksi henkisesti raskaasti. Pahimmassa tapauksessa käy niin, että ahdistutaan ja masennutaan itse. Liiallisen empatian säätely kääntyy yksilön ja läheisten voitoksi tunteiden säätelyn avulla tässäkin tapauksessa. :)