The Beast in the Boudoir: helmikuuta 2015

lauantai 28. helmikuuta 2015

Kattausta part 2

Salut, messieurs-dames. Tammikuussa esittelin kahvikalustoni ja kirjoittelin aika lyhyesti kahvikulttuurin historiasta. Tällä kertaa esittelen lisää parempia astioitani, joista suurin osa on ehtaa vintagea.

Villeroy & Bochin Retro Country -sarjan viini- ja vesilasit ovat löytyneet siskopuolteni joululahjapaketeista vuosina 2008 ja 2010. Tarjoilen moussea ja jälkiruokaa ylellisesti lahjalaseista, kun en välitä usein viinin siemailusta.

Isovanhempieni ullakolla tonkiminen kannatti taas, löysinhän yli neljäkymmentä vuotta vanhan jalallisen kakkuvadin.

Mamman äidin Arabian lautasen pohjassa on vuosiluku 1964. Postimyynnistä hankittiin varmaan useampikin lautanen, mutta ne ovat särkyneet. Tässä se olisi: ruokalautanen jota haluan keräillä ja jolta syödä Villeroy & Bochin aterimilla tai antiikkiaterimilla.

Hörpin teetä Bodumin keveistä kaksiseinämäisistä mukeista. Kaksi seinämää antavat mukille paitsi ilmettä kattauksessa sekä säilyttävät kuuman juoman lämpimänä sormia polttamatta. Bodumeiden minimalinen ilmeikkyys on esimerkki modernin esteettisyydestä, mitäänsanomattamat teemat ja omituiset new wavet estetiikan suurpuutteesta.

Papan vanhempien tarjoiluvati kolmine lasikulhoineen oli osa heidän joulukattaustaan. Halusin kotiuttaa pelkän vadin kahvipöytään.

Pohjan leimoja katsomatta tassit menisivät kalliista astiasto. Tosiasiassa ne on hankittu yhteensä neljälläkymmenellä sentillä kierrätyskeskuksesta arkitasseiksi, ja pohjassa lukee Made in China. :D

perjantai 27. helmikuuta 2015

Kinuskipopparit

Salut, messieurs-dames. Välillä minun tekee mieli herkkuja, joissa yhdistyvät suolainen ja makea. Muun muassa kinuskipopparit on tällainen herkku ja vieläpä äärettömän helppo valmistaa, kunhan muistaa olla tarkkana kuin porkkana kinuskia valmistaessaan. :D

Tykötarpeet:

* pussillinen voinmakuisia mikropopcorneja

* 1 desilitra kuohukermaa

* 1,5 desilitra fariinisokeria tai kookossokeria, mikäli haluat herkusta hieman terveellisemmän.

1. Valmista mikroaaltouunissa popcornit.

2. Kaada kerma ja fariinisokeri paksupohjaiseen kattilaan. Keitä kinuskiksi vähintään 15 minuuttia – varautuen että kinuskin valmistamiseen saattaa mennä paljon kauemmin. Minulla meni puoli tuntia. Anna poreilla ihan reippaasti, mutta muista sekoittaa välillä.

3. Kun kinuski ja popparit ovat valmiita, sekoita ne keskenään kattilassa. Ravistus toimii hyvin.

4. ”Kumoa leivinpaperille ja anna kuivua”, kehotetaan alkuperäisessä ohjeessa. Kinuskipoppariseoksen voi annostella samantien paperisiin muffinivuokiin. (Reseptissä ei mainita mitään jääkaapista.) Kokemuksen syvällä rintaäänellä kehotan kuitenkin laittamaan vuoissaan vähän jäähtyneet kinuskipopparit jääkaappiin joksikin tunniksi.

Kuva täältä

tiistai 24. helmikuuta 2015

Style Inspiration by Robert Taylor

Salut, messieurs-dames. Mikäli minua pyydettäisiin kuvailemaan millainen on tosi komea mies vastaisin sellainen kuin nuori Robert Taylor, Clark Gable tai Richard Chamberlain. Haaveilen tuon heidän tapaisensa miehen löytämisestä. Robert Tayloria onkin kutsuttu ihan yleisesti täydellisen miehen profiiliksi. Hän oli niin pitkä, ettei edes yli 170 senttisen nainen ole häntä pidempi, vaikka kengissä olisi korkoa lähemmäs kymmenen senttimetriä. Herra Taylorilla oli niin veistoksellisen komeat kasvonpiirteet että hän on samalla myös kaunis mies. Prinsessa Dianan mummopuolen Barbara Gartlandin imelien kioskiromantiikkapokkarien aatelisherrat eivät tainneet olla komeutta ylistävästä kuvauksesta huolimatta sentään näin komeita, hehhe.

Robert Taylor syntyi Yhdysvalloissa 5.elokuuta vuonna 1911. Hän kuoli 8.kesäkuuta vuonna 1969 Santa Monicassa Kaliforniassa. Hänen alkuperäinen nimensä oli Spangler Arlington Brugh, mitä en tiennyt ennen kuin perehdyin enemmän näyttelijän elämään. En lentänyt selälleni saatuani selville hänen vaihtaneen nimensä, sillä suurin osa näyttelijöistä teki niin Hollywoodin kulta-aikana. Filmitähti tarvitsee hohdokkaan nimen eikä välttämättä kukaan olisi halunnut kuullakaan Spangler Arlington Brughista, vaikka hänellä olikin kauniit siniset silmät, komea vartalo ja mustat hiukset kuten romanttisen romaanin sankarilla.

Herra Taylor näytteli muun muassa seuraavissa elokuvissa:

Lääkärin omatunto (1935)

Kamelianainen (1936)

Nykyaikainen Pompadour (1936)

Hänen veljensä vaimo (1936)

Nuori lurjus rakastuu (1937)

Salainen tehtävä (1937)

Rakastunut ylioppilas (1938)

Kolme toverusta (1938)

Sumujen silta (1940)

Billy the Kid (1941)

Väärin eletty vapaus (1941)

Kohtaaminen (1941)

Bataan-partio (1943)

Salattuja tunteita (1946)

Houkutus (1949)

Quo Vadis (1951)

Naiskaravaani (1951)

Ivanhoe (1952)

Pyöreän pöydän ritarit (1953)

Ratsasta, vaquero! (1953)

Polttavat katukivet (1954)

Viimeinen kaksintaistelu (1958)

Chicagon yöperhoset (1958)

Yöllistä kauhua (1964)

Mies viihtyi viiksettömänä ja välillä hänellä oli ohuet viikset kuten tässä signeeratussa potretissa. Hän oli sileästi ajeltuna sekä viiksellisenä unelmien prinssin ruumiillistuma, mutta ohuet viikset tekivät hänet vieläkin komeammaksi ja ihanammaksi.

Robert solmi ensimmäisen avioliittonsa näyttelijätär Barbara Stanwyckin kanssa, ja heidän liittonsa kesti kaksitoista vuotta.

Armand Duvalina Kamelianaisessa

Näyttelijä komisti Alexandre Dumas nuoremman Kamelianainen-romaanin filmatisointia Armand Duvalina. Nuori ranskalaismies menettää sydämensä nuorelle ja kauniille kurtisaanille Marguarite Gautierille, jota Greta Garbo näytteli. Nuorten lempiväisten onni oli määrätty jäämään lyhyeksi, sillä Margueritella oli keuhkotauti... Armandin roolipuvusto on mahtava valinta miesten casual aristocratiin, teemabileisiin tai sulhaselle.

Robert Taylorin pikkusormessakin oli enemmän komeutta ja puoleensavetävyyttä kuin kaimansa koko ruumiissa, vaikka Pattinsonista saisi hyvännäköisen puoleisen ajamalla epäsiistin kaulalle levinnee parran hittoon. Miksi Robert Taylorit, Gregory Beckit ja Clark Gablet vaikuttavat kuolleen sukupuuttoon?

Pattinsoneille ei voi muuta kuin kohotella kulmiaan... :’D

sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Korujani

Näyttävät ”kultakorut” ovat minun tyyliäni. (Korulippaisiini on hautautunut sentään vähän hopeaakin.) Ensin meikkaan, seuraavaksi laitan hiukset ja viimeiseksi valitsen korvakorut, kaulakorut ja sormukset. Androgyynit sekä raskaat panssariketjut ja chokerit ovat suosikkikaulakorujani. Naiselliset ja sirot kaulakorut eivät edusta enää tyyliäni Käytän välillä myös mamman vanhaa kaulakelloa, pitkiä helminauhoja ja muita pitkiä riipuksia, esimerkiksi 80-luvulta peräisin olevaa kameeta, jossa on kaksi antiikin kreikatarta.

mamman vanha kaulakello

Korvakoruihin pätee sormus- ja kaulakorupuolesta poiketen sääntö ”Mitä naisellisempi, sitä parempi, kunhan näyttävyyttä löytyy!” Kiinnitän eripariset korvakorut korviini ihan siksi että se on minusta siistiä enkä siksi, ettei minulta löydy samaa paria olevia korvakoruja. ;D Eripariset korvakorut pelittävät mitä mainioimmin toispuoleisen hiuslaitteen kanssa, miksei symmetrisenkin kampauksen kanssa.

Käteni ovat yksi ulkonäköni parhaista puolista hoikkine ja pitkine sormineen. Saatan pistää vielä 80-luvun muodikkaita naisia paremmaksi käsieni korostamisessa, leveillä ja massiivisilla sormuksilla, niin kuin nivelsormuksilla. Samanaikaisesti asustuksessani voi olla kaksikin leveää ja näyttävää sormusta, kahteen käteen jaettuna. Muihin sormiini on pujotettu peukaloita, pikkurillejä ja vasenta nimetöntä lukuun ottamatta sirompia sormuksia kaksin kappalein.

Avatkaa tekin korulippaanne omissa blogeissanne tai kommenttiboksissa. ;)

sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Mikkeli matkailukohteena

Mikkelin seudun vanhimmat asutuslöydökset ovat kivikauden kampakeraamiselta kaudelta 4000-2000 eaa. Tältä aikakaudelta tunnetut löydöt koostuvat asuinpaikoista. Seudun arkeologisia kaivauksia on tehty muun muassa Tuukkalan, Visulahden, Orijärven ja Kenkäveron rautakautisilla asuinpaikoilla. Rautakautisia linnavuoria ovat Sairilan, Otavan, Vatilan ja Otralan linnavuoret. Suur-Savon pappilan tienoo (Mikkeli) oli jo keskiajalla tärkeä etappi Vanhan Savontien varrella, joka johti Hämeenlinnan ja Viipurin valtatieltä Hollolan Lahdesta Jyrängön kautta Juvalle ja Savonlinnaan. Mikkelin seudun ikivanhoista asutusperinteistä kertovat monet rautakauden kalmistolöydöt, esimeriksi Kyyhkylän, Visulahden ja Tuukkalan löydöt. Keisari Nikolai I antoi julistuksen 7. maaliskuuta 1838 Mikkelin pitäjään perustettavasta kaupungista, jota oli kutsuttava Mikkeliksi. Kaupunki sai oman vaakunan helmikuussa 1842 (nähtävästi) kuvernööri Otto Boijen suunnittelemana.

Mikkelin Teatterin historiaa voidaan jäljittää aina vuoteen 1913, jolloin perustettiin Työväenyhdistyksen Näytelmäseura. Se herätettiin henkiin syksyllä 1919 ja mukaan tuli yli 30 henkeä. Seuraavana vuonna toiminta pyörähti vauhdilla käyntiin, ja näyttämö pääsi valtionavun piiriin. Näytelmäseura-nimi vaihtui Mikkelin Työväen näyttämöksi. Vuosikymmenen lopussa teatteri itsenäistyi ja sen uudeksi nimeksi tuli Mikkelin Työväen teatteri. Läpi 30-luvun yhteiskunnallisen myllerryksen ja taloudellisen laman teatteri toimi sitkeästi, samaan aikaan kun työväenteattereita lakkautettiin ja osa siirtyi historiaan lopullisesti. Talvisodan jälkeen 1940 käyttöön otettiin nimi Mikkelin Teatteri, joka tuli viralliseksi 1949. Sota-aikana teatterilla ei ollut omia tiloja käytössä. Näytelmät esitettiin pääasiassa kiertueilla, aina naapurimaakuntia myöten. Nykyiseen teatterirakennukseen muutettiin lopullisesti vuonna 1946.

Mikkelin kaupungin perustamiskirja kirjoitettiin 1838, mutta ensimmäisen puolen vuosisatansa aikana kaupungilla ei ollut omaa seurakuntaa tai kirkkoa. Asukkaat joutuivat käymään Mikkelin maalaiskunnan kirkossa harjoittamassa kristillistä hartautta. Mikkelin kaupunkiseurakunta perustettiin vuonna 1891 kaupunkilaisten pitkään jatkuneiden pyyntöjen jälkeen. Kirkon piirustukset tilattiin Suomen kaikkien aikojen tuotteliaimmalta kirkkoarkkitehdilta Josef Stenbäckiltä. Se rakennettiin Ristinmäelle, jossa harjoitteli aikoinaan tarkka-ampujapataljoona.

Kenkäveronniemen pappilan tai Ison Pappilan historia alkoi jo yli 550 vuotta sitten. Ensimmäinen papin asumus rakennettiin paikalle 1400-luvun puolivälissä. Se ei tiettävästi ollut savupirttiä kummempi. Pappila sijaitsi silloin saarella, jonka Savilahden seurakunnan kirkkoherra osti osaksi omilla, osaksi seurakunnan varoilla. Aina 1800-luvulle saakka Kenkäveronniemi oli saarena, jonne johti pieni silta mantereelta. Kenkävero toimi pappilana vuoteen 1956 asti. Nykyään Kenkäverossa on ravintola, suomalaista lähiruokaa, käsitöitä ja designiä kauppaava myymälä, leivintupa, Pauliina Rundgrenin handicrafts Oy:n verstasmyymälä, Kalaparkki Oy:n verstasmyymälä, mahdollisuus varata kokoustilat ja monta kertaa vuodessa järjestetään tapahtumia – kuten Sadonkorjuumarkkinat ja sieninäyttely.

minä ja Arcane Inspirationin Belsissa Mao Lindholmin kuvaamana, Kenkäveron päärakennuksen kuistilla

Vanhat kengät ovat saaneet uuden elämän kukkaruukkuina Kenkäveron pihapiirin koristuksena.

Puolitoista kilometriä Mikkelin keskustasta sijoittuvasta Hotel Uusikuusta saa halpoja ja inhimillisen kokoisia huoneita, Booking.comin kautta 59 eurolla. Huone on maksettava ennakkoon verkkopankkitunnuksilla. Huoneiden varustuksiin kuuluvat ilmainen kiinteä internet-yhteys, televisio, työpöytä, vedenkeitin, fööni, mikroaaltouuni ja jääkaappi.

Majoittumisperiaatteenani olivat halpa hinta ja lyhyt kävelymatka keskustaan eikä hotellihotellihuoneen hieno sisustus, mutta hyvällä tahdollakaan ei voi kiistää hotellihuoneeni ja osastohuonemielikuvien yhtenevyyttä. Sininen soffa, televisiota vastapäätä -

- olisi joutanut kaatopaikalle, kierrätyskeskukseen tai uudelleen verhoiltavaksi, jolleivät siivoojat saa valkoisia tahroja katoamaan verhoilusta. xD Aivan sama onko hotellihuone sisustettu hyvällä vai huonolla sisustussilmällä, mutta sottuisuus ei ole aivan sama. Mitä Helsingin Omenahotelsissakin ajateltiin kun saamani hotellihuoneen valkoiset ikkunaverhot olivat alhaalta ihan ruskeantahraiset. Mitä niihinkin oli pyyhitty... Millaisia hotellihuoneita lukijoiden kohdalle on sattunut? :)

(sohvakuvaa lukuun ottamatta muut hotellikuvat Uusikuun sivuilta)

maanantai 9. helmikuuta 2015

Amanda B: wishlist

Salut, messieurs-dames. Ehkä ihan hyvä että eksyin tutkailemaan mitä Amanda B:n verkkokaupasta löytyy vasta jokin aika sen jälkeen, kun olin lähtenyt Mikkelistä jossa toimii yksi Amanda B:n kivijalkamyymälöistä. Amanda B:n valikoima on tarkoituksella tehty miellyttämään paljon minua; siellä on myynnissä paljon kivempaa ja huokeampaa tavaraa kuin karhulalaisessa PPS Decore -sisustusputiikissa. Minulle olisi ollut karvas pettymys olla tyhjätaskuna samassa kaupungissa Amanda B:n kivijalkamyymälän kanssa.

Ei Amanda B:ssä myydä mitään, mistä en pitäisi lainkaan. Laitan tähän kuitenkin kuvia sisustustavarasta, josta pidän eniten – haha siltä varalta tietenkin että joku olisi niin antelias että haluaisi hankkia ne minulle ilahduttaakseen minua.

Maapallo-kirjatuki 55 euroa

27 cm korkea maljakko 39 euroa

kaunis 104 cm x 74 cm peili 98 euroa

19 cm x 30 cm valokuvakehys 19 euroa

40 cm x 40 cm seinäkello 39 euroa

hiirimatto 27 cm x 18 cm 11,90 euroa

lasikupu 24 cm x 24 cm x 13 cm alustoineen 25,50 euroa

titaanipinnoitettu aterinsetti: 6 veistä, 6 ruokalusikkaa, 6 haarukkaa, 6 teelusikkaa 138 euroa

14 cm x 18 cm korurasia 8,90 euroa

http://www.amandabshop.com/shop/front

sunnuntai 8. helmikuuta 2015

80-luvun hiusmuotia

Samoin kuin 80-luvun vaatetrendeissä pyrittiin muunneltavuuteen, niin myös hiusväriä ja kampausta vaihdettiin usein. Muodikkaat kasarikutrit olivat joko suuria, säkkäräksi permanentattuja, tupeerattuja tai krepattuja leijonanharjoja tai geelillä litteäksi kammattuja. Hiusvärimuoti oli dramaattista mustine, punaisine ja valkoisineen. Naiset saattoivat pyytää kampaajaansa saksimaan itselleen lyhyen hiusmallin tai miehet kasvattaa poninhännälle yltävän kuontalon, johon saatettiin ottaa permanentti.

Kasariteemaisiin bileisiin kiskaistaan usein räikeät jumppatrikoot ja kammataan krepatut hiukset korkealle sivuponinhännälle, naisten yleisimmille trendikampaukselle. Keskipitkille ja pitkille naisenkruunuille luodut Jersey girl- ja Big bang -hiustyylit, ennen näkemättömän epäsymmetriset leikkaukset ja rocktähtien mullet-malli olivat myös suurta huutoa.