maanantai 18. marraskuuta 2019

Kempparin uudet tuttavuudet - meikkejä ja ihonhoitotuotteita

Hello.

Edelliseen kosmetiikkapostaukseen olin valikoinut pelkkiä suosikkituotteitani värikosmetiikan, hiustuotteiden, kynsituotteiden ja ihonhoitotuotteiden puolelta. Tällä kertaa kerron teille käyttökokemuksia meikeistä ja ihonhoitotuotteista, jotka ovat ensimmäistä kertaa minulla käytössä. Ehkä minulla on miltei aina onnea matkassa kosmetiikkaostoksilla, sillä mikään näistä tuotteista ei ollut ainakaan huono. :)


Olin käyttänyt pari vuotta putkeen pelkästään Laveran meikkivoiteita, mutta Lumenen uudistumisen myötä halusin kokeilla kävisikö ns. synteettinen meikkivoide sittenkin paremmin kasvoilleni. Epäpuhtaudet kun ovat lisääntyneet kasvoillani sitten niistä ajoista, jolloin käytin synteettisiä meikkivoiteita. Ja käytössä osoittautui että Lumenen Matte Foundation, sillä siinä ei ole öljypohjaisia ainesosia. Pysyn siis tästä lähtien suosiolla synteettisissä meikkivoiteissa etenkin kun markkinoilla on lumikki-iholle riittävän vaalea, edullinen ja hyvä vaihtoehto.

Pelkkä meikkivoide ja puuteri eivät riitä silmämeikkini pohjustukseksi, sillä silmäluomeni ovat niin kirotun rasvaiset. Luomivärit sulavat ärsyttävästi luomivakoon, jolloin on melkeinpä se ja sama käyttääkö luomiväriä vai ei. Hankin silmämeikin pohjustusainetta siinä toivossa, että meikkiongelma ratkeaisi sillä, mutta aiemmin kokeilemistani tuotteista ei ollut minulle mitään hyötyä. Sitä vastoin Nyxin Proof It Waterproof Eyeshadow Primer pistää rasvaluomeni kuriin eikä päivän mittaan tarvitse edes korjailla luomivärejä kuten ennen. Tuotteessa on vain se huono puoli että se tuntuu epämiellyttäviltä silmissäni. We Care Iconin vastaava tuote pitää luomivärit miltei yhtä hyvin kunnossa, mutta on taas siinä suhteessa parempi ettei se tunnu yhtään pahalta silmissäni.

Päädyin kokeilemaan Labellon Blackberry Shineä viininpunaisen sävyn takia, sillä se on suosikkivärejäni huulimeikeissä neutraalien nudesävyjen ohella. En toivonut enkä edes olettanut että tämä sävyttävä huulirasva olisi yhtään parempi kuin Hurrawin Black Cherry Tinted lip palm tai Maybellinen Baby Lipsit, jotka näyttävät huulillani lähinnä värittömältä vaseliinilta. Siinä onkin enemmän pigmenttiä, tarpeeksi korvaamaan huulipunan talvipakkasilla ja silloin kun ei jaksa panostaa kunnolla huulimeikkiin.


Kummatkaan eivät ole ihania tuotteita, mutta ovat ihan ok luonnonkosmetiikkaa pikkurahalla. Hento tuoksu on kyllä niin mitäänsanomaton että sama, vaikka tuotesarja olisi täysin hajusteeton.


Nyxin Away We Glow -paletti osoittautui todelliseksi löydöksi! Pigmenttisyys on kohdallaan, värisävyt ovat kauniita ja minulle sopivia ja sellaisia joita tulee käytetyksi arjessa sekä juhlassa.

We Care Iconin Smoky- paletista löytyy kolme sävyä, jotka eivät ole tietenkään yhtä kauniit kuin Away We Glowssa, mutta pigmenttisyystaso on ihan jees ja ruskea sopii ainakin kaikkien asukokonaisuuksien kanssa.
 

Organic Shopin Rasberry & Sugar body scrub ei ole muuten kummempi kuin muutkaan käytössäni olleet kuorintatuotteet lukuun ottamatta luonnonmukaisuutta ja vadelmantuoksua. Kuorintamössö näyttää aivan mammani tekemältä vispipuurolta. Hoitaako tässä nyt ihoaan vai leikkii ruoalla?

Konjac-sieni tekee kyllä hyvää iholle, joten ei sitä kehuta täysin turhaan. Aluksi itselläni tuli konjacoinnin jälkeen enemmän epäpuhtauksia, mutta kun olin käyttänyt sientä aikani ihosta tuli puhtaampi. Saman tuloksen saa kyllä myös suolasaippualla.

torstai 17. lokakuuta 2019

Haluaako jokainen nainen olla prinsessa?

Löytyy paljonkin naisia jotka unelmoivat olevansa kuin Gossip Girlin Upper East Siden kasvatti Blair Waldorf vaaleanpunaisen kuplan sisällä omine Chuck Basseineen. Ihailin itsekin Blairin tyyliä ja Chuck Bass oli minustakin kuuma nuori mies. Nykypäivän tyylikäs ja Casanova, jossa on dekadenttiä charmia, joka vetoaa minuun enemmän kuin unelmavävymäinen nallekarhuus. Vakuutan teille etten kieltäytyisi edelleenkään siitä että saisin Blairin rikkaudet itselleni ja voisin tapailla aikuista Chuckiakin, sillä olisimme siinä mielessä samaa maata herran kanssa, etten minäkään ole mikään enkeli. Mutten silti haluaisi olla kuin Blair Waldorf, hyvin pinnallinen ja persoonaton nainen, jolla ei ole mitään muuta virkaa kuin olla Chuckin yhden naisen mieheksi kesyttänyt prinsessa ja seurapiirien koriste koristeiden joukossa.

Xena-sarja oli ala-asteikäisenä parasta mitä telkkarista tuli. Sarjassa oli ikoninen intro, se sijoittui menneisyyteen, siinä tapahtui kaikkea jännittävää ja yliluonnollista (jopa pelottavia juttuja kuten riehuvia muumioita) ja siinä oli Lucy Lawless Xenan roolissa. Pitkän ja komeapiirteisen amatsonin ulkonäkö – pistävät jäänsiniset silmät ehkä eniten – ja ääni olivat jo tuolloin suuresti mieleeni ja halusin kasvaa yhtä pitkäksi naiseksi sitten isona ja ihailin hänen vahvaa luonnettaan ja hiottuja taistelutaitojaan. Aivan varmasti juuri Xenan katsominen ja fanittaminen ovat väkisin vaikuttaneet siihen, millainen minun naisihanteeni on ja miksi pidän yleensä enemmän mieshahmoista kuin naishahmoista.


kurveja imarteleva 20 tuuman korsetti lantiopaneeleilla



Mieshahmojen suosiminen selittyy sillä että heidän joukostaan löytyy paljon yksilöitä, joihin minun on epätyypillisenä naisena helppo samaistua toisin kuin suurimpaan osaan naishahmoista. Monesti naishahmot ovat niin persoonattomia kloonisieluja, ettei heillä näy olevan mitään muuta virkaa kuin olla silmänruoka niin kirjoissa, sarjoissa kuin elokuvissa. Kaikkein pahinta että he ovat haavoittuvia neitoja pulassa, jotka eivät voi olla onnellisia ilman että Sir Lancelot karauttaa heidän luokseen valkoisella ratsullaan. Enemmistö vahvoista, mielenkiintoisista ja itsenäisistä naishahmoista on sitten pahiksia kuten Kolmen muskettisoturin Mylady de Winter ja Dragonlance-saagan lohikäärmeruhtinatar Kitiara uth Matar (Majeren kaksosveljesten Caramonin ja Raistlinin puoli-isosisko). Monet mieshahmot kiehtovia persoonia, joilta löytyy useita sellaisia luonteenpiirteitä, joita pidän suuresti arvossa. Kaikkein olennaisimpia perimiehekkäitä hyveitä ovat yksin pärjääminen, vahvuus ja rohkeus joka tulee etenkin kriisitilanteissa esiin.

Moderneissa prinsessasaduista löytyy jo vahvoja naisia Star Warsin prinsessa Leia on hieno esimerkki vahvasta prinsessasta, mutta väite ”Jokainen nainen haluaa olla kuin prinsessa”, ei päde minuun. Ennemmin haluan olla naiselta näyttävä naisversio mieshahmoista.


torstai 3. lokakuuta 2019

Miten tulla yhtä kauniiksi kuin 1960-luvun filmitähdet?

Eroon kaksoisleuasta

Suorita seuraava kaulavoimistelu. Kaulan tulee olla silloin vasta voideltu. Asetu vuoteelle ja pane suuri tyyny hartioidesi alle niin, että pää jää riippumaan vapaana. Taivuta sitten pääsi taakse päin niin kauaksi kuin voit. Työnnä nykäyksittäin alaleukasi hampaita ylähampaiden eteen ja takaisin. Tunnet varmaan miten lihakset työskentelevät ja venyvät. Tee liike uudestaan kääntäen päätäsi oikealle ja vasemmalle.

Leukaläpsyttelyn jälkeen voit myös sitoa leukaasi tuen, erikoisen leukatuen taikka esimerkiksi elastisesta otsanauhastasi tai puuvillatrikoosta tehdyn siteen. Aseta hampaiden purupinnat vastakkain niin, että alaleukasi työntyy taaksepäin ja että suusi asettuu symmetrisesti. Sitten sidot voidellun leuan ihon kiinteästi kääreellä, joka painaa velton lihan pienempään tilaan. Sidettä voit pitää leuassasi 20 minuuttia ollessasi esimerkiksi kauneuslaudalla kallistuksessa. Voit jättää siteen myös koko yöksi, mutta älä silloin sitä liian tiukalle.


 pitkähiuksinen Elizabeth Taylor

 ja viettelevänä myös lyhythiuksisena




Silmäripsien kasvun edistäminen

Silmäripsien kasvua ja tuuheutumista edistää parhaiten risiiniöljy. Oliiviöljy on järjestyksessä teholtaan seuraava. Öljyn teho paranee, jos siihen lisätään rommia (1 tl rommia, 3 tl öljyä) Öljykäsittelyä on jatkettava säännöllisesti ainakin kuukausi ennen kuin vaikutus alkaa näkyä. Parhaiten käy öljyäminen illalla samalla kun poistat ripsivärin. Ripset voidellaan öljyllä juurista latvoihin, minuutin kuluttua ne pyyhitään kevyesti kahden vanupalan välissä puhtaiksi. Öljyä ei saisi päästä silmään, sillä se aiheuttaa kirvelyä. Kun kasvot on puhdistettu, voitelet ripset kevyesti uudelleen ja jätätä öljyn niihin yöksi.

Leikkaaminen edistää silmäripsien kasvua samoin kuin se edistää muiden pienten ihokarvojen kasvua ja karheutumista. Levitä ripsiharjalla ripsiisi mascaraväriä, niin että näet ripset täydessä pituudessaan. Sitten otat pienet, puhtaat sakset ja leikkaat sieltä täältä ripsistä irti pienenpienen kärkipalasen. Älä leikkaa kovin paljon, älä missään tapauksessa tasaa ripsiäsi kuten entisajan otsatukkaa. Yhtä pitkinä törröttävät ripset tekisivät sinut pöllähtäneen näköiseksi. Parin kuukauden kuluttua voit uudistaa operaation. Ripsien kasvaminen alkuperäiseen pituuteensa ja siitä yli kestää 2 – 3 kuukautta.

 ranskalainen Michéle Mercier Angeliquen roolissa barokkiaikaisessa prinsessamekossa

ja kuumana uimapuvussa


Kallistuslauta – kauneuslauta

Erinomaisen otollinen ajankohta niin sanotun kauneuslaudan käyttöön ottamiselle on juuri lepohetki kylvyn jälkeen. Silloinhan vilkastunut verenkierto kuljettaa tavallista tehokkaammin ravintoa eri puolille kehoamme ja toisaalta taas vie mennessään kuona-aineita.

Useimpien maailmankuulujen kaunotarten salaisiin aseisiin kuuluu niin sanottu kauneuslauta, jolla on levättävä yhtämittaisesti vähintään ½ tuntia. Kauneuslaudan periaate on asennossa – jalat ylhäällä, pää alhaalla. Ja tarkoituksena on saada verenkierto vilkastumaan vartalon yläosassa, tasoittumaan alaosassa jaloissa. Tästä hyötyvät erityisesti kasvojen hipiä ja hiuspohja, joissa solujen uudistumisprosessi ripeytyy. Ja kukapa nainen ei juuri erikoisesti haluaisi olla alati uudistuva ja nuorekas.

Yksinkertainen kauneuslauta syntyy vaikkapa silityslaudasta, jonka toinen laita on pantu tukevasti nojalleen pikku jakkaraa vasten. Tälle laudalle voit sitten levittää huopia ja niihin käydä laudalle pitkäksesi niihin kääriytyneenä. Kauneuslautaa vastaa myös se, että keräät vuoteeseen jalkojesi alle pieluksia ja jätät pääsi ilman pielusta. Samoin voit kohottaa esimerkiksi kirjojen avulla vuoteesi jalkopäätä.

keskiviikko 25. syyskuuta 2019

Tunnelukot osa 1: Alistuminen ja hyväksynnän haku

Moooi. Kävimme alkukesästä kaverini P:n kanssa katsastamassa uuden kahvilan, jossa kumpikaan meistä ei ollut aiemmin käynyt. Siinä terassilla istuessamme sain häneltä lainaksi Kimmo Takasen teoksen ”Tunne lukkosi”. P kertoi haluavansa pistää hyvän kiertämään, sillä hän oli itse saanut paljon apua Takasen kirjasta. Tottahan se on että, jos on yksikin tunnelukko, ei voi olla täysin onnellinen. Itse olen kuitenkin saanut jo kaikki tunnelukkoni avattua, joten kirjan lueskeleminen ei kaatanut yhtäkään estettä onnellisuuteni tieltä.

Olen päässyt eroon siitä harhaluulosta että tarvitsisin tyyliin luksuslaukun, silloin kuin tarvitsisin arvostusta. Minun ei tarvitse enää saada hirveästi jotain muuta kuin minulla on juuri nyt ollakseni tyytyväinen ja onnellinen. En halua lisää ja enemmän jotain uutta – aina jotain muuta kuin mitä minulla juuri nyt on. En enää usko että kaikki juuri sillä hetkellä haluamani tekisi minut sittenkään onnelliseksi.

Ihminen tarvitsee ainakin happea, nestettä, ravintoa, lepoa, turvallisuutta, luottamusta, yhteenkuuluvuuden kokemusta, arvostusta sekä vapautta toteuttaa ja ilmaista itseään. Tunnelukot estivät minua ja estävät edelleen monia muita saamasta sitä mitä tarvitsemme. Ne eivät nimittäin johda tarpeidemme tyydyttymiseen, jolloin emme voi elää onnellisia, sillä tarpeemme täyttyvät korkeintaan satunnaisesti. Tunnelukot saivat minua väheksymään tarpeitani ja tukahduttamaan osan niistä kokonaan. Tällöin en myöskään tehnyt tarpeeksi saadakseni ne tyydytettyä enkä ilmaissut niitä, jolloin elin vailla tarvitsemaani oman toimintani seurauksena – vaikka olin nuorempana ja typerämpänä innokas syyttelemään aina muita. :D

Kimmo Takasen kirjasta on kuitenkin paljon apua monille, niinpä aloitan postaussarjan tunnelukoista, joissa siteeraan häntä. Postaussarjassa ei käsitellä kaikkia kahdeksaatoista tunnelukkoa, vaan sellaisia joita huomaan tuntemiltani ihmisiltä löytyvän.






*****


Alistuminen

Olet mieliksi läheisillesi, jopa ventovieraille. Et halua olla hankala vaan kiltti ja mukava, niinpä myönnyt helposti asioihin, jotka eivät tunnu sinusta erityisen tärkeiltä. Muiden on helppo tulla toimeen kanssasi, koska olet joustava ja vältät ristiriitoja. Et osaa asettaa rajoja, teet enemmän kuin muut asioiden eteen ja sinun on vaikea vaatia, että oikeuksiasi kunnioitetaan. Sinun voi olla vaikea pitää puoliasi niin pienissä kuin isoissa asioissa.

Antaudut enemmän tai vähemmän toisten kontrolloitavaksi, koska haluat välttää ikävän seuraamuksen. Pelkäät, että joku rankaisee, kritisoi, kostaa, torjuu tai hylkää sinut. Sinusta tuntu, että sinulla ei ole sen suhteen vaihtoehtoja, sinun on yksinkertaisesti pakko alistua.

Saatat pitää muiden mielipiteitä ominasi ja sinusta voi tuntua, ettei sinulla ole mielipiteitä asioista tai et ainakaan ilmaise niitä suoraan. Puhut asioista kuten arvelet kuulijan haluavan etkä osoita avoimesti erimielisyyttäsi. Joskus saatat ottaa välinpitämättömän ”aivan sama” -asenteen, varsinkin vähäpätöisiltä vaikuttavissa asioissa. Saatat kokea voimattomuutta vaikuttaa elämäsi tapahtumiin ja toivot asioiden vain jotenkin järjestyvän – kuin ihmeen kautta.

Et ilmaise avoimesti tarpeitasi, mielipiteitäsi, kiinnostuksen kohteitasi, halujasi, toiveitasi, haaveitasi tai unelmiasi, koska et pidä niitä oikeina tai tärkeinä. Sen vuoksi tarpeesi eivät tyydyty ja alat turhautua. Pitkään jatkunut turhautuminen tuottaa vihaa, vaikka sinun voikin olla vaikea tunnistaa sitä itsessäsi.

Piilotat myös tunteitasi, varsinkin vihan tunnetta, mikä saa sinut välttelemään konflikteja. Uskot ett sinua rangaistaan tai pidetään pahana, jos ilmaiset vihaasi. Vihan tukahduttaminen johtaa sen patoutumiseen, joka yleensä purkautuu joko passiivisena vihan ilmaisuna kuten pienimuotoisena kostamisena, juoruamisena, viivästelynä, kiukutteluna tai ailahtelevuutena.

Kun vihasi pääsee pintaan, alat kompensoimaan alistumistasi. Tarvitset vihan tuomaa oikeutusta päästäksesi irti antautumisesta ja voidaksesi ilmaista itseäsi. Samalla sisältäsi purkautuva viha tekee ilmaisustasi karkeaa ja tylyä. Viha synnyttää myös halua kapinoida ja uhmata tahoja, jotka koet auktoriteetiksi (esim. esimiehet, viranomaiset, puoliso). Et halua päästää ketään alistamaan sinua ja olet hyvin herkkänä kaikille alistaville pyrkimyksille, koska mittasi on täynnä alistamista. Koet kompensoidessasi herkästi, että toiset kontrolloivat sinua tai haluavat määräillä sinua. Ylireagoit ja ilmaiset itseäsi karkeasti, jotta voisit varmistua siitä, että et ole alistettavissa. Kompensoidessasi sinun voi olla vaikea sitoutua parisuhteeseen, koska tunnet alistuvasi, jos et voi pitää mahdollisuuksiasi avoimina.

Ihmissuhteissasi toiset ovat yleensä niskan päällä. Sinua saattavat kiehtoa ihmiset, jotka ovat hallitsevia ja määräileviä, jotka sanovat miten sinun kuuluu toimia, käyttäytyä ja tuntea. Sinusta voi tuntua, että olet kuin ansassa huonossa parisuhteessa, siitä ei ei tunnu olevan ulospääsyä,sinun on vain pakko kestää sitä. Koska et osaa pitää puoliasi ja ilmaista tunteitasi ja tarpeitasi, ystäväsi tai puolisosi saattaa käyttää sinua hyväkseen omien tarpeidensa tyydyttämisessä.

Kun alistumisen tunnelukko avautuu, tiedostat omat tarpeesi ja tunteesi, pidät niitä tärkeinä ja ymmärrät, että sinulla on oikeus ilmaista niitä spontaanisti asiankuuluvalla tavalla. Ilmaiset itseäsi enemmän ja pelkäät vähemmän mahdollisia seuraamuksia. Et miellytä toisia liikaa, et automaattisesti välttele ristiriitoja etkä jousta konflikteissa tarpeettomasti. Et antaudu automaattisesti toisten määräiltäväksi etkä suostu mihinkään, mikä on itsellesi haitallista. Osaat tuoda enemmän vihan tunnettasi esille ja pääset sillä irti passiivisuudestasi. Osaat pitää paremmin puoliasi, jos joku yrittää alistaa tai kohdella sinua huonosti. Osaat päättää itsellesi haitalliset ihmissuhteet.


*****

Hyväksynnän haku

Sinulle on tärkeää, että kaikki ihmiset pitävät sinusta, jopa ventovieraat. Vaikka et pitäisi jostain henkilöstä, haluat kuitenkin että hän pitää sinusta. Olet mieliksi toisille, jotta sinut hyväksyttäisiin tai saisit tunnustusta. Haluat että sinusta pidetään, ja siksi pyrit välttämään ristiriitoja ja loukkaamista.

Toisten mielipiteet vaikuttavat sinuun hyvin voimakkaasti. Teet päätöksiä ja valintoja elämässäsi ajatellen hyväksyvätkö vanhempasi, kumppanisi tai ystäväsi ne. Et uskalla tehdä asioita oman mielesi mukaan, koska pelkäät että sinua moititaan, sinusta, ei pidetä tai sinut jätetään yksin. Asetat tavoitteita sen mukaan, mitä muut odottavat sinulta. Mietit paljon sitä, mitä muut ajattelevat sinusta.

Ryhmässä yrität kovasti kuulua joukkoon ja muuntautua sen mukaan, mitä odotat muiden haluavat sinulta. Toisten ihmisten seurassa olet toisenlainen kuin toisten kanssa. Välttelet ihmisiä ja ryhmiä, joissa et koe hyväksyntää.

Et ilmaise todellista itseäsi. Et esitä omia mielipiteitä ja toiveita torjunnan pelossa. Et tuo esille pettymyksen, loukkaantumisen tai vihan tunteitasi. Mukautat ilmaisua sen mukaan, minkä arvelet olevat toisista hyväksyttävää. Saatat esimerkiksi pukeutua hyvin sovinnaisesti, jotta sinusta pidettäisiin.

Vaihtoehtoisesti saatat kompensoida tunnelukkoa, jolloin esität erityisen voimakkaita mielipiteitä, ilmaiset tunteitasi epäkorrektisti tai pukeudut hyvin epäsovinnaisesti. Aiheutat paheksuntaa testataksesi sitä, miten muut sinut hyväksyvät. Kompensoidessasi haluat uskotella itsellesi, ettei toisten mielipiteillä tai hyväksynnällä ole sinulle mitään merkitystä.

Teet paljon sen eteen, että ihmiset arvostaisivat sinua. Saatat hankkia menestystä saavutuksia, statusta, rikkautta ja kauneutta, jotta muut voisivat arvostaa tai ihailla sinua. Sinun on vaikea arvostaa itseäsi sellaisena kuin olet, joten toiset ihmiset toimivat arvokkuutesi peilinä.

Kun hyväksynnän tunnelukko avautuu, uskallat olla enemmän oma itsesi ja toimit luontaisten taipumustesi mukaisesti. Ohjaudut vähemmän toisten mielipiteiden tai arvojen mukaisesti. Mukaudut vähemmän ja ilmaiset enemmän aitoja tunteitasi, mielipiteitäsi ja toiveitasi. Teet useammin päätöksiä ja ratkaisuja omista lähtökohdistasi ja oman mielenkiintosi pohjalta, antamatta toisten odotusten vaikuttaa liikaa. Panostat vähemmän ulkoisiin menestyksen merkkeihin.



tiistai 17. syyskuuta 2019

Katsaus kevääseen ja kesään 2019

Hello again! Bloggasin hetken aktiivisesti tauon jälkeen, mutta sitten jäin taas tauolle – tosin en muista somekanavistani. Tauko ei johtunut kuitenkaan tällä kertaa uupumuksesta ja siitä toipumisesta. Olen ollut paljon energisempi viime vuoteen ja alkuvuoteen verrattuna, välillä suorastaan tarmon pesä. Päätin vaan pitää bloggailutaukoa tasan niin kauan että saisin yhden hyvin rakkaan sanataideprojektin valmiiksi. Pyrkimyksenäni oli saada se valmiiksi jo heinäkuuhun mennessä, mutta en osannut organisoida ajankäyttöäni, en aina edes keksinyt mitäs kirjoittaisin seuraavaksi ja olin myös niin rakastunut juuri tähän projektiin, etten olisi halunnut sen päättyvän koskaan. Valmista tuli viime viikolla. Tunsin itseni voittajaksi, olinhan niin tyytyväinen kun olin saanut intohimoni takaisin kirjoittamiseen, mutta minulla oli myös hyvin haikea olo, kun tajusin että nyt se on valmis. Tietysti minua lohdutti että voin kirjoittaa lisää näiden hahmojen juonitteluista aina välillä. Seuraavaksi pitäisi kirjoittaa ainakin yksi teksti yhden suomalaisen kirjoitussivuston haasteeseen ja sen jälkeen alan suunnitella romaania – mutten todellakaan tiedä mitä romaania. Onko se kokonaan kuvitteelliseen Marmorien -nimiseen maailmaan sijoittuva romaani, vaiko vampyyriromaani vaiko eroottissävytteinen romaani lähitulevaisuudesta?

Aloitin blogitaukoni aikana kuntouttavan työtoiminnan samassa paikassa, missä olin viime vuonna työkokeilussa, eli siellä kierrätysmyymälässä jolla on Kotkassa kaksi toimipistettä. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa ollessani huomasin, ettei kokopäivätyö sovi minulle ollenkaan ja olin kiinnostunut testaamaan miten hyvin jaksaisin käydä kolmesti viikossa töissä. Olisin halunnut päästä aloittamaan kuntouttavan työtoiminnan jo maaliskuun alussa, mutta se ei tietenkään onnistunut, koska kesti oma aikansa että pääsin ylipäätään Väylän asiakkaaksi ruuhkan takia. Näin ollen pääsin aloittamaan kuntouttavan työtoiminnan vasta huhtikuun lopussa kolmen kuukauden sopimuksella: neljä tuntia kolmesti viikossa vaihtelevilla työpäivillä. Olisin halunnut pitää koko heinäkuun lomaa ja palata elokuun alussa kierrätysmyymälään, sillä heinäkuu on liian kuuma kuukausi töiden tekemiseen, ellei ole hyvin ilmastoitu työpaikka, mutta se ei mitenkään sopinut niille. Siksi minua vasta sapetti etten päässyt aloittamaan maaliskuussa!

Rehellisesti sanottuna en keksi mitään hyvää töissä läkähtymisestä helteellä. Muuten kuntouttavassa työtoiminnassa on paljon hyvääkin. Se on minulle enemmän hyväksi kuin jatkuva kotona oleminen, kunhan sitä on vain kolme kertaa viikossa. Minulla riittää tällä työmäärällä energiaa muuhunkin kokkaamiseen, kaupassa käymiseen, siivoamiseen ja yhteen ainoaan harrastukseen, siihen rakkaimpaan. En nukahtele jatkuvasti valot päällä jaksamatta pestä edes hampaita, sillä neljässä vapaapäivässä ehtii jo palautua. Viikonloppu tuntuu viikonlopulta eivätkä päivät vaan sulaudu toisiinsa kuin loputon ketju ja olen selkeästi aktiivisempi. Toki kevääseen ja kesään on mahtunut synkkiä päiviä, jotka ovat ottaneet pahasti voimille, mutta se ei ole johtunut ainakaan liiasta työmäärästä, vaan ihan siitä ettei ole aina järin mukavaa olla empaatikko, olkoonkin että minun on nykyisin helpompi elää tämän ominaisuuteni kanssa.

Pohdiskelin yhdessä vaiheessa koulutusvaihtoehtoja, haluanhan jossain vaiheessa opiskella jotain itseäni kiinnostavaa sekä hyödyttävää. Pidin silloin koulutusvaihtoehtojen miettimistä ajankohtaisena sitten kun ferritiini on noussut tarpeeksi. Tajusin kuitenkin ettei ainoastaan liian alhainen ferritiini tee viisipäiväisestä työviikosta minulle liian uuvuttavaa, vaan autismin kirjon piirteet, joita minusta löytyy selvästi. Lapsena ja teininä oireilin voimakkaammin, kuten jouduin helposti konflikteihin luokkakaverien kanssa, olin sosiaalisesti kömpelö ja sain hallitsemattomia raivokohtauksia. Nykyään sosiaaliset taitoni ovat huomattavasti paremmat, olen paljon rauhallisempi ja minulla on hyvä itsehillintä, mutta silti palan loppuun, jos elämässäni on liikaa sosiaalista kanssakäymistä. Niinpä ensin on neuropsykologisten tutkimusten aika ja vasta sen jälkeen koulutusvaihtoehtojen miettiminen. Puhtaanapitoala on ainakin kokonaan pois suljettu, vaikka opiskelumuotona olisi oppisopimuskoulutus – samoin ravintola-ala/ keittiöapulaisen hommat! Herätä nyt kukonlaulun aikaan ja päästä siihen nähden tosi myöhään kotiin surkealla korvauksella alimiehityksellä raatamisesta.


Päätän postauksen Kesän 2019 valokuva-albumilla. 


Tarvitsin toki postauksien kuvitukseksi kuvia itsestäni, joskaan se ei ole ainoa syy miksi olen asettunut kameran eteen tavallista useammin. Olen alkanut vihdoinkin viihtyä myös kuvauskohteena, kun hylkäsin pelkän kuvissa koristeena toimimisen ja löysin teemoja, jotka ovat niin minua kuten mystiikka.


Klassinen baletti on minulle terveydellisistä syistä ainakin tässä elämäntilanteessa liian raskas laji, vaikka se onkin monesta syystä koukuttavaa. Mutta kun aloin katsoa Youtubesta Lazy Dancer Tips -kanavan balettifitnessvideoita, löysin heti kevyemmän mutta ihan yhtä koukuttavan lajin.

En ärsyynny enää, jos kuvausidea ei sitten onnistukaan kuvaustilanteessa, voihan aina yrittää yrittämistään uudelleen. Kuvaamalla pystyi parhaiten selvittämään, mikä toimii parhaiten.



 
1700-luvun sotilasleiri



 Loput kuvat ovat Haminasta, jossa järjestettiin ensimmäistä kertaa Miekat, muurit ja musketit -historiafestari, vetonaulaksi niille vuosille jolloin ei ole Hamina Tattoota. Seuranani oli minun tavoin historiasta kiinnostunut lapsuudenkaverini A. Oli kyllä varsinainen onnenpotku että näin lähellä järjestettiin minun makuuni oleva kulttuuritapahtuma, joita Kotkan meripäivät ja Hamina ja Tattoo eivät ole, onpahan vaan tullut käytyä ensin mainitussa tätä vuotta lukuun ottamatta.


 Kolme kuvaa Kauppiaantalon museon yhteydessä olevasta sepän asunnosta





 Haminan bastioni

Kuvissa Venäjän keisarinna Katariina Suuri ja Ruotsi-Suomen silloinen hallitsija Kustaa III sitä varten että festarikävijät pääsisivät ottamaan itsestään selfien hallitsijan/ hallitsijoiden kanssa. Minun osaltani selfiet jäivät suosiolla ottamatta, koska sateen takia kampaus ei ollut enää kohdallaan.

Ensikertaan.

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Tätä minä tarkoitan kun sanon olevani pakana osa 3

Bonsour, messieurs-dames

Tätä minä tarkoitan kun sanon olevani pakana -sarjan edellisessä osassa tutustuttiin rekonstruktionistin arvomaailmaan ja tapaan harjoittaa uskontonsa rituaaleja. Postaussarjan päättää näkemykseni kuoleman jälkeisestä elämästä.

En ole ikinä ajatellut tietoisuuden katoavan minnekään kuoleman jälkeen. Lapsena otaksuin kaikkien päätyvän tuonpuoleiseen riippumatta siitä olivatko he hyviä vai pahoja. Tuonpuoleisessa nähtäisiin taas kaikki olennot, jotka olivat eläessämme meille tärkeitä. Eri lajeille oli kuvitelmissani oma tuonpuoleisen osastonsa, jossa on aina kaunis sää ja kaikki mitä esimerkiksi shetlanninponi voi toivoa. Mitäpä Mustit ja Turret tekisivät hevosten niityllä jossain taivastasolla? 





Pakanauskontoni mukaan tuonpuoleisen elämän annetaan ymmärtää voivan olla valoisaa tai sitten ei. Tuonpuoleisessa voi olla hyvin mukavat oltavat tai huonot oltavat riippuen onko maan päällä eletty ihmisiksi vai ei. Kuoltuaan ihminen joutuu manalan tuomarien eteen, jotka tutkivat tarkasti miten tuore vainaja eli ja lausuvat sen mukaan tuomion. Hyviä ihmisiä (niitä jotka olivat hurskaita ja noudattivat neljää päähyvettä kaikilla elämän osa-alueilla) odottaa ikuinen ilo mutta pahat ihmiset joutuvat kärsimään helvetissä. Kuitenkaan Tartaros-nimisessä helvetissä ei tarvitse kärsiä välttämättä ikuisesti kuten kristinuskossa, vaan esimerkiksi murhamiehellä oli mahdollisuus anoa armoa uhriltaan. Mikäli uhri antoi luvan murhaajalleen tämä pääsi sieltä lopullisesti pois. Mutta jollei lupaa herunutkaan, murhaaja passitettiin sinne uudestaan kidutettavaksi.

Jälleensyntymisoppi löytyy buddhalaisuudesta, skandinaavisesta muinaisuskosta (aasai), joihinkin luonnonkansojen uskonnoista, kabbalasta, teosofiasta, ja antroposofiasta, hindulaisuudesta, yhdestä kristinuskon apogryfikirjoista ja New Age -liikkeistä. Uskon samanaikaisesti sekä elämään tuonpuoleisessa sekä jälleensyntymisoppiin, jotka eivät mielestäni sulje mitenkään toisiaan pois. Voiko tuonpuoleisessa olla rajattomasti tilaa? Kenties aika käykin niin pitkäksi että sielu kaipaa uusia seikkailuja, jolloin synnytään uudelleen? Tai tuonpuoleinen on eräänlainen vanhainkoti vanhoille sieluille, joiden ei tarvitse enää syntyä uudelleen? Uusia sieluja ei voi mitenkään riittää jatkuvasti, vaan ne pitää kierrättää kuten metalli taloyhtiöissä. 





Hindulaisuuden mukaan ihmisellä on yksilöllinen sielu, jonka ruumiillistumaa säätelee karma eli syyn ja seurauksen laki. Hyvät teot elämässä kerryttävät hyvää karmaa ja huonot pahaa karmaa, ja nämä vaikuttavat seuraavaan elämään. Tämän käsityksen mukaan ihmisen tietoisuus, jota uskonnoissa kutsutaan sieluksi, saattaa ruumiillistua ihmisen lisäksi myös esimerkiksi eläimeksi. Toimimalla aineellisella tasolla vastavaikutuksena tulee karma, joka johtaa uudelleen syntymiseen materiaaliseen maailmaan, kun taas Krishnan palvojien päämäärä on toimia henkisellä tasolla kiintymättä aineelliseen, joka sitoo tänne ja estää pääsemästä takaisin henkiseen maailmaan.

Buddhalaisuus kieltää sielun olemassaolon (anatman) ja sen takia puhutaankin jälleensyntymästä, eikä sielunvaelluksesta. Sielunvaelluksen käsite kiistetään sellaisena kuin se tunnetaan hindulaisuudessa. Ihmismieli koostuu viidestä erillisestä skandhasta, joista mitään ei voida pitää minuutena. Ihmisen kuollessa nämä skandhat eroavat ja kokoontuvat toisessa kehossa karman mukaisesti. Ihminen kiertää jälleensyntymän kierrossa, samsarassa, kunnes valaistuu ja saavuttaa nirvanan, buddhalaisuuden korkeimman päämäärän. Buddhalaiseen kosmologiaan kuuluu kuusi olemassaolon tasoa, jonne ihminen voi jälleensyntyä karman lain mukaisesti. Seuraavissa elämissä voi syntyä jumalaksi, puolijumalaksi, ihmiseksi, eläimeksi, nälkäiseksi aaveeksi (preta) tai helvetinolennoksi. Joitakin näistä olotiloista on jaoteltu edelleen moniin osiin, jotkin buddhalaiset koulukunnat luettelevat kymmeniä erilaisia jälleensyntymän tasoja. Maailmat voidaan nähdä myös mielentiloina. Esimerkiksi jumalten maailma on jatkuva onnellisuuden ja autuuden tila, jossa olento saa haluamansa ja voi hyvin. Kuitenkin kaikki nämä tilat ovat pysymättömiä ja siten miellyttävimmätkin niistä ovat epätyydyttäviä

Esimerkiksi antropologi Bronisław Malinowski Trobriandsaarilla tutkima luonnonkansa uskoo jälleensyntymiseen. Heidän mukaansa vanhaksi tultuaan kuolleen henki siirtyy mereen kylpemään, luo nahkansa ja muuttuu lapseksi eli waiwaiaksi. Merestä se ui naisen kohtuun ja syntyy uudelleen. Kohtuun voi päästä vain jos kohtu on "avattu" eli nainen on kokenut seksuaalista elämää. Myös useissa šamanistisissa uskonnoissa ja luonnonuskonnoissa on uskottu myös riistaeläinten sielunvaellukseen.

New Agen mukaan on olemassa viisi melko selkeää tasoa, joiden läpi sielu kulkee pitkällä kypsymismatkallaan. Mikään taso ei ole parempi tai huonompi kuin toinen, vaan jokaisella tasolla on hyvät ja huonot puolensa. Jokainen viidestä tasosta kestää tavallisesti 20-40 elämää riippuen siitä, haluaako sielu liikkua nopeasti, vai rentoutuneesti ja verkkaisemmin. Sielun ikävaiheet ovat vastasyntynyt sielu, lapsisielu, nuori sielu, kypsä sielu ja vanha sielu. Kerron erikseen jokaisesta sielun ikävaiheesta.

Vastasyntyneen elämät ovat kaikkein alkeellisimpia ja niissä yksilön oppiminen keskittyy pääasiassa fyysisen henkiinjäämisen ympärille. Vastasyntyneen älyperäinen keskus ei ole vielä täysin avautunut. Luottamus puuttuu, koska ei ole helppoa ymmärtää, mikä saisi asiat toimiaan, tai mitä seurauksia eri teoilla on. Vain hyvin pieni osa vastasyntyneistä valitsee syntyvänsä monimuotoisiin länsimaisiin yhteiskuntiin. On ymmärrettävää, että he elävät mieluummin yksinkertaisempaa elämää peruskulttuureissa ilman shekkivihkoja ja sähkölaskuja. He viihtyvät heimoissa. Maa-planeetta on tällä hetkellä hyväksymässä viimeisiä vastasyntyneitä sielujen ryhmiä.”

Lapsisielu jo toivoo pääsevänsä eroon vuotavista hökkeleistä ja alkeellisesta elämänmuodosta. Tämän ikävaiheen päämäärä on kehittyä ja ylläpitää järjestystä niin paljon kuin mahdollista. He kehittävät ja noudattavat tarkoin sääntöjä. Lapsisielu valitsee usein syntyvänsä auktoriteettien johtamaan yhteiskuntaan, tai hakeutuu työhön, joka on hyvin selkeästä jäsenneltyä voidakseen totella sitä yhtä oikeaa sääntöä, joka edustaa sosiaalisesti hyväksyttyä käytöstä. Tällainen ʼkunnon kansalainenʼ toivoo myös muiden noudattavan sääntöjä tarkasti. He ovat joustamattomia ja suvaitsemattomia. He voivat käydä säännöllisesti kirkossa, ja ovat isänmaallisia ja sotahulluja.”

Seikkailunhaluinen nuori sielu riistäytyy irti lapsisielun varovaisesta ryhmäajattelusta. He haluavat rikkoa sääntöjä. He ovat kunnianhimoisia ja kilpailunhaluisia. He haluavat olla nopeimpia ja parhaimpia. He ovat pelottomia ja päättäväisyyttä pursuten he muokkaavat elämää omia tarkoitusperiään varten. He ovat tehokkaita ja tunteettomia. He ovat älykkäitä ja tekevät kovasti töitä. He kokeilevat miltä valta maistuu. Heidän on vaikeaa käsitellä tunteita tai kunnioittaa toisten oikeuksia. Tämä voimakas suuntautuminen aineellisiin asioihin luo kestokykyä, selkärankaa, rohkeutta, terävyyttä ja kykyä johtaa – käteviä ominaisuuksia kenelle tahansa näin fyysisellä planeetalla kuin Maapallo.”

Kypsä sielu: ”Kun tämä vaihe alkaa, niin pyrkimystä kohti ulkoista menestystä tulee hillitsemään uusi, usein pakottava halu antaa enemmän aikaa ja painoarvoa henkilökohtaisille ja läheisille ihmissuhteille. He ovat tunneperäisesti avoimia, tasa-arvoa vaativia ja yhteistyöhaluisia. Nyt alkavat merkitä sisäinen luovuus, tunteet ja muut ihmiset. He haluavat tarkoitusta ja kauneutta. Tässä vaiheessa kehitetään herkkyyttä ja voidaan tuntea omien tekojen vaikutus muuhun maailmaan. Tällöin voi tuntea olevansa niin syvässä yhteydessä kaikkeen elämään, ettei voisi mitenkään kuvitella pudottelevansa pommeja, nujertavansa toisia, metsästävänsä urheilumielessä, tai käyttävänsä turkiksia.”

Viimeinen vaihe maalisessa kehityksessä on vanha sielunikä, ja se saa henkilön huomion kiinnittymään tarkoituksen etsimiseen ja siihen, että hän löytää keinon hyväksyä ja nauttia elämästä sellaisena kuin se on. Aineelliset tarpeet saavat vähemmän huomiota. He ovat vapaamielisiä, eivätkä tuomitse. Sitä seuraava filosofinen puolueettomuus ja ennakkoluuloton suhtautuminen on perusta melko herkälle elämän humorististen puolien aistimiselle. Koska he ovat jo rikkaita ja viisaita sisäisesti, niin toimintaan suuntautunut aineellinen maailma ei arvosta heitä paljoakaan. Heillä on myös taipumusta laiskotteluun, vanha sielu on jo tehnyt kaiken aiemmin. Vanha sielu kasvaa myöhään ja onnistuu yleensä vasta 35-vuotissyntymäpäiviensä jälkeen saamaan elämänsä järjestykseen. Kestää oman aikansa suunnitella sitä, miten haluaa ilmaista itsensä tässä maailmassa, jonka kanssa ei tunne olevansa samalla aaltopituudella. Koska nyt kiinnitetään vähemmän huomiota aineelliseen elämää, ei todennäköisesti myöskään koe taloudellista menestystä, ja sen myötä myös status katoaa. Kaikista näistä syistä johtuen, vanhoilla sieluilla on usein itsetunto-ongelmia. Monet kokevat vaikeata itsensä aliarvioimista. Mutta hankaluuksista huolimatta vanha sielu pääsee melko nopeasti kosketuksiin suuren kokonaisuuden kanssa ja hänellä on kyky keskittyä ja olla objektiivinen silloin, kun se ei muilta onnistu. Monet vanhat sielut ovat hieman huolimattomia, eivätkä kunnioita fyysistä tasoa. Se tekee tietysti elämästä epämukavan ja vähemmän nautittavan. Tarkoitus olisi pystyä käsittelemään fyysistä tasoa niin, että siihen kiinnitetään tarpeeksi huomiota. Näin elämä sujuu tasaisesti ja antaa mahdollisuuden toteuttaa hengellisiä ja filosofisia harrastuksia.”

Itse uskon hindulaiseen käsitykseen siitä että hyvät teot kerryttävät ansaitusti hyvää karmaa ja huonot teot taas pahaa karmaa, mutten usko ainakaan kaikkien ihmisten syntyvän uudelleen eläimiksi kuten koiriksi, jotka tuntuvat olevat nokkelampia kuin osa ihmisistä. Uskon myös siihen että sielunvaellus päättyy lopulta niin kuin buddhalaisuus opettaa. Silti New Agen käsitys vastaa täydellisesti omaani, joskin epäilen ettemme missään nimessä käy kaikkia sielunvaiheita läpi Telluksella vaan samantapaisilla eksoplaneetoilla eri puolilla Linnunrataa tai kenties jopa muissa galakseissa paljon kehittyneemmissä kulttuureissa, jotka voisivat olla kuin suoraan Star Warsista? Vitsailen toisinaan etten ole selvästi ottanut aiemmissa elämissäni tarpeeksi nöyrästi opikseni todellisessa korkeakulttuurissa, joten jouduin rangaistukseksi syntymään maapallolle, johon sopii erinomaisesti sanonta ”Joukossa tyhmyys tiivistyy.”


keskiviikko 10. huhtikuuta 2019

Hannabellan säästövinkit

Moi. Säästövinkit ovat aina tervetulleita ja otan itsekin uusia säästövinkkejä vastaan. Meidän on tarpeen säästää erilaisista syistä: meillä on pienet tulot, lainan lyhennys asettaa tarkan kuukausibudjetin tai meillä on mielessä säästökohde kuten lomamatka. Omat vinkkini ovat pitkälti kauneudenhoitoon painottuvia, olenhan kuitenkin esitellyt jo aiemmissa postauksissani secondhand-löytöjäni joista olen tullut iloiseksi. :)

Käytän enemmän puhelintani kuin läppäriäni, jolla tulee vain kirjoiteltua, käsiteltyä kuvia, maksettua laskut, täytettyä verkossa ilmoituksia Kelalle ja katseltua toisinaan Yle Areenaa. Näin ollen mokkulanetistä/ modeemista tulee vain ylimääräistä rahanmenoa. Niinpä on edullisinta jakaa puhelimesta nettiä kannettavalle.

Hiusten tyvikasvun värjäyttäminen maksaa viitisenkymppiä kampaamossa. Mikäli hiukset on värjätty yksivärisiksi ei kannata värjäyttää hiuksia kampaajalla muulloin kuin halutessaan isompia värimuutoksia. Hiusvärin (L'Oréal Casting Créme Gloss) saa kaupasta yhdellätoista eurolla eikä tarvitse olla mikään hiusalan ammattilainen saadakseen värjättyä juurikasvunsa pois tasaisesti.

Ripsipidennykset ovat edelleen aikamoinen villitys. Ymmärrän kyllä että niillä saa näyttävät nuken silmät ja etenkin nainen joka ei osaa meikata on hyvillään tästä edusta. Ripsipidennysten huolto tulee kuitenkin vuodessa kalliimmiksi kuin microblading. Kulmakarvat ovat kasvojen kehys, joten microblading on näistä kahdesta järkevämpi sijoitus. Monella suomalaisnaisella on nimittäin luonnostaan hailakat tai harvat kulmakarvat eikä meikki kestä kaikissa tilanteissa. 







Oikeasti hyviä ihonhoitotuotteita voi tehdä ihan itse lähes jokaisen kotoa löytyvistä ainesosista. Ympäristökin kiittää! Suosikkikasvonaamiooni tarvitaan vain kolme ainesosaa: ruokalusikallinen luomuhunajaa, teelusikallinen ruokasoodaa ja jauhettua kanelia. Se levitetään mieluiten siveltimellä kasvoille ja kaulalle ja annetaan vaikuttaa 20 minuuttia.

Konmaritus ei ole pahitteeksi kirjahyllyllekään, joskin kannattaisi alun alkaenkin harkita mitä oikeasti haluaa kirjahyllyynsä. Minä en tee mitään kirjoilla, jotka viitsin kerran kahlata läpi. Lisäksi pieneen kotiin mahtuu vain rajoitetusti kirjoja, niinpä päätin etten hanki enää kuin suosikkikirjailijoideni kirjoja ja kulttuurihistoriaa käsittelevää faktaa. Joka paikkakunnalta löytyy kirjasto, joissa on kaukolainan mahdollisuus mikäli mistään kunnan kirjastoista ei löydy asiakkaan kaipaamaa teosta.




Kotitalouksien siivouskomerot pursuavat kaiken maailman siivousaineista – täysin turhaan. Ammattikäytössä ylläpitosiivouksessa käytetään lähinnä heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta ja kerran viikossa jotain vahvempaa saniteettitiloihin. Kotiin ei tarvita heikosti emäksisen yleispuhdistusaineen lisäksi muuta kuin kloriittia, ja parketin puhdistukseen soveltuvaa puhdistusainetta.

Samaa ruokaa voi syödä kolmekin päivää putkeen tai sen voi pakastaa.

En osta ikinä kaupasta raparperejä, sillä saan varsia isovanhemmiltani. Niistä olen tehnyt piirakkaa ja sokeritonta uunihilloa. Raahaan myös syksyllä sieltä omenia.