sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Valokuvia Helsingistä ja Haminasta

Helsingistä helmikuussa 2014:





Ruttopuisto tunnetaan myös vanhana kirkkopuistona historiallisine hautausmaineen ja vanhoine kirkkoineen. Nykyisen Vanhan kirkkopuiston alueella ja sen läheisyydessä on sijainnut useita hautausmaita. Jo suurten kuolonvuosien aikana 1695–1697 vainajia haudattiin tilapäiseen hautausmaahan kaupungin ulkopuolelle Kamppiin, ei tosin aivan nykyisen puiston paikalle, vaan nykyisen Bulevardin ja Fredrikinkadun risteyksen tienoille. Syksyn 1710 suuren ruttoepidemian aikana kuolleiden tomumajat saivat viimeisen leposijan paikan viereltä, nykyisen Annankadun tienoilta. Tämän muistoksi puiston reunalla sijaitsevaan hautausmaan porttiin kiinnitettiin vuonna 1938 Helsinki-Seuran aloitteesta suomen- ja ruotsinkieliset muistotaulut, joissa kerrotaan että 1185 helsinkiläistä on haudattu paikalla olleeseen kalmistoon. Hattujen sodan aikana vuonna 1741 kuolleita Helsinkiin sijoitetun, ruotsalaisen tykistörykmentin sotilaita haudattiin myös kuolonvuosien ja ruttoepidemian aikaisten, tilapäisten hautausmaiden viereen.

Puiston nykyinen liikanimi Ruttopuisto viittaa alueelle haudattuihin ruttoepidemian uhreihin, vaikka tuolloin Ruotsin valtakuntaan kuulunut Suomi teki kaikkensa, ettei Itämeren ympäristöön levinnyt rutto pääsisi Suomen alueelle. Karanteeni-, -puhdistus ja terveyspassi määräykset olivat tiukat. Ruotsi kävi samaan aikaan sotaa Venäjää vastaan kärsien aikanaan murskatappion Pultavassa. Kaikkialta Ruotsin valtakunnan alueelta rantautui pakolaisia myös Suomeen – ja he toivat mukanaan mustan surman. Epäillään että liivinmaalainen äiti ja hänen tyttärensä olisivat olleet syypäinä taudin leviämiseen.

 kauppias Johan Sederholmin hautakappeli







Lönnrootin kadun Omenahotellin vieressä olevan kahvilan sisustuksen kotiutuskelpoisia yksityiskohtia









Loput kuvat olen ottanut syntymäkaupungistani Haminasta vuonna 2014. Olin siskopuolteni M:n ja H:n perheiden seurassa Onkamaalla, jossa on H:n miehen suvulle kuuluva vanha maalaistalo. Siellä olevan navetan vintillä on järjestetty muun muassa H:n häät vuonna 2009 ja joitain muita heidän sukujuhliaan, mutta pääasiassa he käyttävät päärakennusta mökkinä.





Maataloudessa oli vielä 1950-1960 pitkälti omavaraista tuotantoa, vaikka 60-luvulla oli suuri muuttomania kaupunkeihin, lähinnä Itä-Suomessa. Maitoa, lihaa ja kananmunia ei käyty hakemassa kaupasta, vaan navetasta ja kanalasta; vilja kasvatettiin omalla pellolla ja käytiin hevoskyydillä jauhamassa myllyllä.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti