Helsingistä helmikuussa 2014:
Ruttopuisto tunnetaan myös vanhana
kirkkopuistona historiallisine hautausmaineen ja vanhoine
kirkkoineen. Nykyisen Vanhan kirkkopuiston alueella ja sen
läheisyydessä on sijainnut useita hautausmaita. Jo suurten
kuolonvuosien aikana 1695–1697 vainajia haudattiin tilapäiseen
hautausmaahan kaupungin ulkopuolelle Kamppiin, ei tosin aivan
nykyisen puiston paikalle, vaan nykyisen Bulevardin ja Fredrikinkadun
risteyksen tienoille. Syksyn 1710 suuren ruttoepidemian aikana
kuolleiden tomumajat saivat viimeisen leposijan paikan viereltä,
nykyisen Annankadun tienoilta. Tämän muistoksi puiston reunalla
sijaitsevaan hautausmaan porttiin kiinnitettiin vuonna 1938
Helsinki-Seuran aloitteesta suomen- ja ruotsinkieliset muistotaulut,
joissa kerrotaan että 1185 helsinkiläistä on haudattu
paikalla olleeseen kalmistoon. Hattujen sodan aikana vuonna 1741 kuolleita
Helsinkiin sijoitetun, ruotsalaisen tykistörykmentin sotilaita
haudattiin myös kuolonvuosien ja ruttoepidemian aikaisten,
tilapäisten hautausmaiden viereen.
Puiston nykyinen liikanimi Ruttopuisto
viittaa alueelle haudattuihin ruttoepidemian uhreihin, vaikka
tuolloin Ruotsin valtakuntaan kuulunut Suomi teki kaikkensa, ettei
Itämeren ympäristöön levinnyt rutto pääsisi Suomen alueelle.
Karanteeni-, -puhdistus ja terveyspassi määräykset olivat tiukat.
Ruotsi kävi samaan aikaan sotaa Venäjää vastaan kärsien aikanaan
murskatappion Pultavassa. Kaikkialta Ruotsin valtakunnan alueelta
rantautui pakolaisia myös Suomeen – ja he toivat mukanaan mustan
surman. Epäillään että liivinmaalainen äiti ja hänen tyttärensä
olisivat olleet syypäinä taudin leviämiseen.
kauppias Johan Sederholmin
hautakappeli
Lönnrootin kadun Omenahotellin vieressä olevan kahvilan sisustuksen kotiutuskelpoisia yksityiskohtia
Loput kuvat olen
ottanut syntymäkaupungistani Haminasta vuonna 2014. Olin
siskopuolteni M:n ja H:n perheiden seurassa Onkamaalla, jossa on H:n
miehen suvulle kuuluva vanha maalaistalo. Siellä olevan navetan
vintillä on järjestetty muun muassa H:n häät vuonna 2009 ja
joitain muita heidän sukujuhliaan, mutta pääasiassa he käyttävät
päärakennusta mökkinä.
Maataloudessa oli vielä 1950-1960 pitkälti omavaraista tuotantoa, vaikka 60-luvulla oli suuri muuttomania kaupunkeihin, lähinnä Itä-Suomessa. Maitoa, lihaa ja kananmunia ei käyty hakemassa kaupasta, vaan navetasta ja kanalasta; vilja kasvatettiin omalla pellolla ja käytiin hevoskyydillä jauhamassa myllyllä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti