Tunnelukku:
Uhrautuminen
Olet oppinut huomioimaan toisten tarpeita herkästi ja niinpä
omat tarpeesi jäävät helposti sivuun. Jos asetat omat tarpeesi
etusijalle, tunnet todennäköisesti syyllisyyden tunteita. Uhraudut
jotta et joutuisi kokemaan syyllisyyttä siitä, että et ole
huomioinut riittävästi toisia. Koska et halua pahoittaa toisten
mieltä, pahoitat mieluummin oman mielesi. Koska et halua toisten
kärsivän, kärsit itse.
Uhraudut omasta tahdostasi, et toisten vaatimuksesta, koska muiden
tarpeet yksinkertaisesti ylittävät omasi. Saatat olla luonnostasi
empaattinen etkä halua toisten kokevan mielipahaa. Koet itsesi
vahvaksi ja kannat vastuuta toisten hyvinvoinnista. Sinun on helppo
olla toisia kohtaan ymmärtäväinen ja myötätuntoinen. Kuuntelet
yleensä toisten ongelmia ja kerrot omistasi vähän. Löydät aina
aikaa toisille. Saatat työskennellä ammatissa, jossa joudut
huolehtimaan toisten tarpeista. Teet suurimman osan kotitöistä tai
olet vapaaehtoisena tekemässä ylitöitä töissä. Uhraat omat
tarpeesi lasten tai perheen hyvinvoinnin eteen. Uhrautuessasi saatat
ottaa marttyyrin tai pyhimyksen roolin.
Saatat kokea ylpeyttä uhrautumisestasi, joka motivoi sinua
uhrautumaan lisää. Et yleensä pidä siitä että huomio kohdistuu
sinun tarpeisiisi. Saatat vähätellä tarpeitasi ja torjua toisten
avun. ”Ei minua varten tarvitse”, saattaa olla tyypillinen
kommenttisi, jos joku tarjoaa jotain sinulle.
Sinun on vaikea pyytää apua tai neuvoja, koska sinun roolisi on
auttaa ja neuvoa toisia. Sisimmässäsi koet kuitenkin vaille
jäämistä, vaikka pyritkin sitä torjumaan. Toiveissasi on saada
samanlaista tarpeiden huomioimista toisilta, varsinkin toisilta,
varsinkin kumppaniltasi. Et useimmiten pyydä suoraan, vaan ilmaiset
itseäsi epäsuorasti tai toivot toisten lukevan ajatuksesi ja
ymmärtävän tarpeesi automaattisesti.
Pitkään jatkunut uhrautuminen johtaa kuitenkin siihen, että
alat itse voida huonosti. Toisten jatkuva huomioiminen alkaa
väistämättä herättää väsymistä, turhautumista ja
suuttumusta, joita et kuitenkaan halua ilmaista avoimesti.
Sinnittelet eteenpäin niin kauan, kunnes voimasi loppuvat ja
romahdat. Tällöin olet polttanut itsesi loppuun ja vaivut
masennukseen.
Ilmaiset vihaasi passiivisesti, vaikkapa ottamalla etäisyyttä ja
mököttämällä. Jos koet että toiset eivät arvosta
uhrautumistasi, saatat kostaa etkä enää koskaan anna mitään. Kun
mittasi tulee täyteen, turhaudut tai suutut ja syytät vihaisena
toisia itsekkyydestä. Muutenkin pidät herkästi itsekkyytenä sitä,
jos toiset huomioivat normaalilla tavalla omia tarpeitaan, eivätkä
ymmärrä automaattisesti huomioida sinun tarpeitasi.
Kun kompensoit uhrautuvuuden tunnelukkoa, sinusta tulee täysin
vastakkainen puoli esille. Tällöin koet oikeudeksesi olla
huomioimatta toisia, olethan tehnyt sitä jo ihan kylliksi. Tällöin
tiedostat vihaisena uhrautuvuutesi ja pyrit siitä eroon keskittyen
pelkästään omien tarpeittesi tyydyttämiseen. Saatat kuitenkin
syyllisyyden tunteen ohjaamana palata takaisin uhrautuvuuteen,
hyvitellen ja pyydellen anteeksi itsekkyyttäsi.
Saatat tuntea vetoa tarvitseviin ja riippuvaisiin ihmisiin, joiden
tarpeita voit loputtomiin täyttää. Toiset viihtyvät hyvin
seurassasi, koska huomioit heidän tarpeitaan. Viestit samalla
toisille, että sinulla ei ole tarpeita, ja että ne eivät ole
tärkeitä. Läheisesi pitävät sinua vahvana ihmisenä, joka on
tottunut pärjäämään itse.
Kun uhrautumisen tunnelukko avautuu, tiedostat
enemmän omia tarpeitasi ja uskot että sinulla on oikeus saada
omille tarpeillesi tyydytystä. Et väheksy omia tarpeitasi etkä
näyttäydy liian vahvana, jotta uskallat ilmaista omaa
tarvitsevuuttasi. Vähennät vastuullisuuttasi ja avunantoa toisille
ja osaat paremmin pyytää tarvitsemaasi suoraan toisilta ihmisiltä.
Ihmissuhteissasi antaminen ja saaminen ovat enemmän tasapainossa,
myös sinusta pidetään huolta. Osaat valita elämääsi ihmisiä,
jotka eivät ole pelkästään heikkoja ja tarvitsevia, vaan myös
vahvoja ja huolehtivia, jotta voit saada tasavertaisesti omille
tarpeillesi tyydytystä.
