lauantai 20. lokakuuta 2018

Ideoita halloweenasuun

Iltoja, kanssasynkiöt

Jes jes Halloween on jo ovella meidän ”paheellisuuden” viettelemien ihmisolentojen iloksi ja ”hyveen sanansaattajien” harmiksi. Onko teillä jo selvät sävelet, mitä aiotte tehdä Halloweenina 2018? Järjestättekö itse kotonanne kekkerit vai lähdettekö jonnekin muualle bileisiin?

Halloweenasun suunnittelu olisi kiistämättä parasta aloittaa mahdollisimman hyvissä ajoin – kuukausiakin ennen h-hetkeä – mikäli Halloweeniin haluaa panostaa kunnolla. Valmistelut on aloitettava hyvissä ajoin etenkin siinä tapauksessa että asu on teetättävä/ ommeltava itse tai tilattava verkkokaupasta. Vielä kuitenkin ehtii. Minulla on teille neljä sopivasti toisistaan poikkeavaa asuideaa.



The Brides of Draculan vampyyrineitojen on niin Halloweenia, että minun oli välttämätöntä lätkäistä se ensimmäiseksi postaukseen. Tällä kertaa en kuitenkaan tarjoa sitä asuvaihtoehdoksi. Ensimmäinen vaihtoehto on Marie Antoinette/ mestatun aristokraatin haamu – miksei myös Ranskan Kuningas Ludvig XVI tai aatelismies. Kieltämättä tämä asu tulee näistä kaikkein kalleimmaksi, mikäli kaiken haluaa olevan viimeisen päälle, mutta lupaan että asuun satsaaminen on onneksi kaiken vaivan arvoista! Juuri tämä aaveasu on suosikkini näistä, onhan se kaikkein näyttävin ja korein sekä kotoisin 1700-luvulta.

Molempien kuvien leninki edustaa 1700-luvun lopun ranskalaista hovimuotia, olkoonkin etteivät ne ole ihan autenttisia. (Silti huomattavasti autenttisempia kuin Valtiatar-sarjan wanhojen tanssi -koltut.) Ensimmäisessä kuvassa on käsittääkseni taiteiltu rokokookampaus omista hiuksista jotka on viimeistelty puuteroinnilla – kenties puuterointi on hoidettu suihkauttamalla hiuksiin säästelemättä kuivashampoota? Toisessa kuvassa on taas vedetty valkoinen peruukki päähän. Aaveen iho on pakkeloitu lumivalkoiseksi, kulmat tummennettu hyvin tummiksi, poskeen piirretty ensimmäisessä kuvassa kauneuspilkku ja huulet voi joko jättää vaaleiksi tai maalata helakanpunaisiksi.


Kuolema

Kukaan jota viikatemies on tullut hakemaan ei ole tietenkään ole palannut kertomaan, miltä Kuolema on näyttänyt. Näin ollen Kuolema voi olla seksikäs luurankohahmo mustassa halkiollisessa kaavussaan, kuten tämä lady. Kaavun kaula-aukosta vilkkuvat luut voivat olla ommeltu kiinni kaapuun tai sitten hänellä on kaapunsa alla korkeakauluksinen luurankotoppi/ -t-paita, joita myydään esimerkiksi Empissä.


Narcissa Cissy” Malfoy

 
Moni Harry Potter -fani oli aikanaan aikalailla pettynyt Helen Mcroryn pestaamisesta esittämään Draco Malfoyn äitiä Narcissaa. Kieltämättä rooliin olisi takuulla löytynyt ulkonäön osalta parempia vaihtoehtoja, mutta minulla ei ole mitään valittamista rouva Malfoyn vaatetuksen ja kampausten suhteen Puoliverisessä prinssissä – hiusten väriä lukuun ottamatta. Narcissa ei koskaan poistu Malfoyn kartanosta laittautumatta ihan tiptop kuntoon. Vaaleat hiukset on kiharrettu tai kammattu arkenakin juhlavalle nutturalle ja 1940-luvun tyyppinen meikki kaunistaa hänen kasvojaan, jotka ovat kauniit jo au naturel.


Mustalaisnoita/ mustalaisruhtinatar

Viimeinen asu ei ole kaikkein kekseliäimmistä päästä ainakaan rapakon takana, onhan Youtube täynnä meikkitutoriaaleja mustalaisruhtinattarelle ja Esmeraldalle. Mutta eihän se haittaa, kun asu on näinkin nätti boheeemilla tavalla. Olen itsekin pukeutunut mustalaisnoidasta, joskaan en Halloweenina vaan kaverini Vappubileisiin vuonna 2016, joskaan oma versioni ei ollut ihan täydellinen vaikka onnistuin ihan kohtuullisesti. Korvissani killuivat ”kultaiset” korvarenkaat, sormeni hukkuivat sormuksiin (kuten muutenkin, kaulakoruja ja puhvihihainen pusero sekä huivi päässä. Silloin ei kuitenkaan löytynyt rannerenkaita ja kirjavaa pitkää hametta.

Korujen ja vaatteiden lisäksi on hankittava musta tai ainakin tummanruskea kihara peruukki, mikäli hiusten väri ei ole valmiiksi tumma tai hiukset ovat olkapituisia lyhyemmät. Kiharaiset kutrit hulmuavat auki tai kammataan kahdelle letille. Meikin ei ole tarkoitus olla erityisen näyttävä ja värikäs. Tarkoitus on näyttää raikkaalta ja luonnostaan tummapiirteiseltä. 

 
Lisää Halloween-aiheisia postauksiaksiani:


Vähät me kaikenmaailman kiihkouskovaisista moraalisaarnaajista, jotka vastustavat Halloweenia henkeen ja vereen. Pitäkäämme hauskaa. ;)

sunnuntai 14. lokakuuta 2018

"Innokkaan" opiskelijan kuulumisia

Hyvää päivää. Long time no see!

Kerron alkajaisiksi hyvät uutiset! Minulla menee siinä määrin hyvin että olen onnellinen. Minua vaivasi sellaisen viiden vuoden melankolisuus ja ahdistus enemmässä tai vähemmässä määrin päivittäin, mutta eipä tarvitse kestää enää kumpaakaan – ettekä usko kuinka kiitollinen olen, sillä ahdistuskohtaukset olivat kamalaa rääkkiä pahimmillaan. Kokoajan tuntui näkymätön hirttosilmukka tai kiristyspanta panta kaulalla... Alakuloisuuden ja ahdistuksen syy selvisi minulle, vaikka minulla olikin ollut omat epäilykseni. Olen päässyt negatiivisuudesta eroon, käsitellyt menneisyyden todella perusteellisesti, oppinut rakastamaan itseäni, elän terveellisesti, ihmissuhteet ovat kohdallaan, taloudellinen tilannekin kohdallaan tai ainakin sellaiseksi nopeasti järjestettävissä, minulla on mielekästä tekemistä ja jopa serotoniinitaso on kohdallaan (tsekkasin mikä kielii ettei kaikki ole ok, mutta minulla ei ollut ensimmäistäkään oireista). Ihminen todellakaan ahdistele tai masentele kuin korkeintaan huonon stressinsiedon takia, mikäli nuo kaikki luettelemani seikat ovat kohdallaan. Ahdistuin ja masennuin tunneherkkyyteni takia.

Olen lukenut kauan erittäin herkästi muiden tuntemuksia, kuin avointa kirjaa. Kului kauan etten tiennyt, ettei kaikki mitä tunnen ei olekaanomia murheitani vaan toisten murheita: ahdistusta, surua tai muita padottuja olotiloja. Vasta kesällä opin erottamaan täysin mitkä tunteet ovat lähtöisin minusta ja mitkä muiden. Tätä aiemmin en voinut edes kuvitella, että tälläinen on oikeasti mahdollista. Erityisherkkyydestä on kirjoitettu ja puhuttu paljon, mutta luin ensimmäistä kertaa tunneherkkyydestä Kultaisesta sulasta. Tunneherkkyys vaikuttaa Star Warsista poimitulta mielikuvitusjutulta, sillä siinähän jedit ja sithit aistivat mitä joku hahmo tuntee. Tunneherkkyyden kanssa eläminen on raskasta, mutta siinä vaiheessa kun on alkanut vähitellen oppia erottelemaan tunteita, on paljompi helpompi olla eikä mielessä ole enää niin paljon hyviä tarttumapintoja toisten surulle. Silloisessa työkokeilupaikassa huomattiin miten suuri muutos minussa tapahtui sen jälkeen kun opin pärjäämään huomattavasti paremmin tunneherkkyyteni kanssa. Muutuin ulospäin suuntautuneemmaksi, aloin vitsailla ja naureskella paljon.






Minulle tehtiin kolmen kuukauden työkokeilusopimus Goodwill -myymälään ja olin siellä tosissaan vain kolme kuukautta. Hain nimittäin siellä ollessani työvoimapoliittisen puhtaanapitoalan -koulutukseen, joka on laitoshuoltajan ammattitutkintoon valmentava koulutus. Laitoshuoltajan ammattitutkinto koostuu viidestä opintojaksosta. Valmentavassa koulutuksessa suoritetaan niistä kolme. Hain koulutukseen siksi että olin miettinyt laitoshuoltajaksi kouluttautumista siksi että kaupunki ei palkkaa siivoamaan (HUOH!) muita kuin laitoshuoltajia ja toki kesätöihin teinejä ja siksi että laitoshuoltajille on enemmän kysyntää kuin merkonomeille. Puhtaanapitoala ei kuitenkaan kiinnostanut minua juurikaan, joskin sitä nyt sentään sietäisi toisin kuin lähihoitajan hommia (joista vain hammashoitajana toiminen olisi minulle mielekästä).

Päätökseni koulutukseen hakeutumisesta osoittautuikin liian hätiköidyksi. Ensimmäisestä työssäoppimisjaksostani lähtien olen ollut stressaantunut koulun takia. Minua kadutti jo ensimmäisenä koulupäivänä etten jatkanut Goodwillissä. Pidin työtehtävistäni kierrätysmyymälässä, palkkatuelle pääseminen olisi voinut olla mahdollista ja minulla oli suurimmaksi osaksi mukavat työkaverit, vaikkei kenestäkään nyt kaveriani tullutkaan. Lisäksi minua vitutti kipittää koulunpenkille ilman päivääkään kesälomaa! Mikäli olisin lopettanut koulutuksen olisi luultavasti ollut karenssi tiedossa, joten ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin jatkaa tunnustellen omia fiiliksiä ja lohduttautua sillä ettei koulutus kestäisi edes täyttä viittä kuukautta, päättyyhän se joulukuun lopussa.

Ensimmäinen opintojakso oli Catering-alan perustutkinnosta otettu Palvelu- ja jakelukeittiön toiminnot. Se on nyt käyty. Minä ja ryhmäläiseni ramppasivat kolme viikkoa Kotekon kampuksella, jossa meillä ei ollut tarjolla kuin kaksi teoriapäivää hygieniapassittomille. Muuten koulupäivät olivat pikemminkin työpäiviä: myyntituotteiden valmistamista koulun kahvilaan, koulun kasalla olemista, keittiöapulaisen hommia koulun keittiössä ja ainakin minulla pari kertaa elintarvikevarastolla häärimistä. Elokuun viimeisellä viikolla menimme kuudeksi viikoksi työssä oppimaan jakelukeittiöön, joista osa oli oppilaitoksen keittiöitä ja osa lounasravintoloita. Kuitenkin kaikkiin paikkoihin tuli ruoka samasta keskuskeittiöstä.



Oma työssäoppimispaikkani oli neljän kilometrin päässä kotoani sijaitseva lounasravintola. Paikka aukesi yhdeksältä ja meni kiinni 13.10, mutta työpäiväni alkoi kahta ensimmäistä päivää lukuun ottamatta 7.30 ja päättyi 14.30, jotta pöperöt olisivat ajoissa tarjolla asiakkaille (pääasiassa Kotkan kaupungin työntekijät). Sinänsä työtehtävät olivat ihan menetteleviä ja paikan ainoa työntekijä ihan mukava, mutta seitsemän tunnin työpäivät ottivat nopeasti voimilleni siinä määrin että rojahdin kotiin päästyäni makoilemaan sängylle kahdeksikin tunniksi ennen kuin nousin. Työssäoppimisjaksot ovat epäreiluja! Täyden työpäivän painamista ilman mitään muuta korvausta kuin aikuiskoulutuksesta maksettava työmarkkinatuki. Jaksoin silti jotenkin työssäoppimisjakson. Sain näytöstä toisiksi parhaan arvosanan – H4 nimittäin. 


 

Lokakuun ensimmäisenä päivänä siirryimme Malmingin kampukselle Karhulaan. Meillä alkoi toinen opintojakso Ylläpitosiivouspalvelut, ja sen myötä pieni ryhmämme kasvoi neljällä opiskelijalla. Ensimmäisellä viikolla kävimme pikaisesti läpi käsikäyttöisiä siivousvälineitä, mutta paneuduimme perusteellisemmin ylläpitosiivouksen konemenetelmiin teoreettisesti sekä käytännössä. Tällä viikolla meillä vaihtui opettaja ja aloimme opiskella erilaisia käsikäyttöisiä siivousmenetelmiä hänen kanssaan. Teoreettinen opiskelu oli tylsää silloin kuin opiskelin 17 – 20-vuotiaana hupakkona merkonomiksi ja se on suoraan sanottuna yhtä tylsää edelleen aikuisena naisena, sillä keskityn paremmin käytännössä tapahtuvaan opiskeluun. Kenties teoria ei olisi ihan niin tylsää, mikäli opettajalla ei olisi yhtä unettavaa ääntä kuin professori Binnsillä?

Marraskuuhun asti olemme Malmingilla koettamassa saada laitossiivouksen kiemurat pysymään muistissamme ja saamassa tuntumaa käsikäyttöisiin välineisiin sekä konepuoleen. Ryhmämme on siivonnut lähes päivittäin koululla, oppiihan noin käytännönläheistä alaa parhaiten tekemällä sen sijaan että seuraisi Smart-taululla vaihtuvia powerpointteja. Jokaisella on esimerkiksi viikon ajan kestävä siivousvuoro parin kanssa, jolloin pitää tulla kuudeksi tai seitsemäksi. Marraskuun puolivälissä alkaa viimeinen työssäoppiminen jossain kaupungin mestassa. Siellä joutuu sitten raatamaan taas ilmaiseksi täyttä työpäivää. Osapäivätyönä siivoaminen menettelisi, mikäli siitä maksetaan palkkaa! Eipä mun tarvitse sentään nostella enää painavia astiakoreja tiskikoneeseen ja tiskikoneesta pois. :D

On aika epätodennäköistä että jatkan puhtaanapitoalan opintoja ainakaan heti kun olen rämpinyt valmentavan osuuden läpi. Pitäisi kaiketi maksaa siinä tapauksessa 200 euron tutkintomaksu eikä ketään varmaan hämmästytä miksei huvita maksaa tutkintomaksua koulutusalasta, jossa en voi edes hyödyntää mitään erityiskykyjäni kun unohdetaan työntekijältä vaadittavat ominaisuudet, jotka eivät poikkea oikeastaan toisistaan missään? Kaikilla aloilla on oltava tehokas, vastuullinen, tarkka ja rivakka. Oppisopimuksella opiskelu olisi vähän mielenkiintoisempaa ja palkitsevampaa. Olisin innostuneempi kysymään oppisopimuspaikkaa kaupungilta kuin hakemaan uudelleen puhtaanapitoalalle viimeistelemään opinnot. Mutta mitä opiskeluun tulee, olen kiinnostuneempi myynnin ammattitutkinnosta kuin laitoshuoltajan vastaavasta. Molemmat tutkinnot kestävät yhtä kauan, joskin ensin mainittu on mielenkiintoisempi paketti. Onhan tässä kuitenkin aikaa miettiä ja käytän miettimiseen tällä kertaa enemmän aikaa...

Koetan kirjoittaa vähän blogipostauksia varastoon kun olen virkeimmilläni, sillä tiedän että olen ihan poikki työssäoppimisjaksolla. Palaillaan muunkin kuin opiskeluvuodatuksien merkeissä.