”Rautalehti”, ”haavanlehti”,
”ihmisenaskel”, ”kasakanruoho”, ”kourulehti”,
”laastarilehti”, ”nukenlehti”, ”ploosteriruoho”,
”raaniheinä”, ”rakkoruoho”, ”raudanhaavanlehti”,
”rautaheinä”, ”rautalehti”, ”rautapiiska”,
”sammakonruoho”
Leveälehtinen piharatamo (Plantago
major) on monivuotinen peltoteillä, niitynreunoilla, ojissa ja
kosteissa autiopaikoissa kasvava ruoho. Kukat ovat vaatimattoman
näköisinä pitkässä tiheässä tähkässä. Piharatamo on
kotoisin Etelä-Euroopasta, ja Pohjolaan se saapui
siitepölytutkimusten perusteella samoihin aikoihin kuin kivikauden
varhainen maatalous. Yksi kasvi tuottaa valtavan määrän siemeniä,
jopa 20000 kappaletta, sillä kasvin liimautuvat siemenet tarttuvat
helposti eläimiin, ihmisiin ja kulkuvälineisiin levittäen kasvia
uusille asuinpaikoille kaikkialle maapallolla.
Suomessa piharatamo kasvaa lähes koko
maassa Etelä-Lappiin asti. Rannikoilla tavataan yleisenä sen
alalaji rantapiharatamo, joka eroaa siitä lehtien tyven hampaisuuden
perusteella. Heinäratamo (Plantago lanceolata) kasvaa Etelä-Suomessa
paikoittaisesti ja eroaa piharatamosta pitkine ohuine lehtineen. Myös
soikkoratamo (Plantago media) kasvaa Länsi-Suomen kalkkipitoisilla
kedoilla paikoitellen. Sen kukkatähkä on vaaleanpunertava ja
tuoksuva. Merenrannoilla kasvaa vielä meriratamoa (Plantago
maritima), jolla on runsaasti pitkiä kapeita ja paksuhkoja lehtiä.
Piharatamoa käytetään samoin kuin
heinäratamoa. Ratamoja käytetään ennen kaikkea hengityselinten
sairauksiin, etenkin poistamaan niihin kertynyttä limaa. Lisäksi
sillä tohtoroidaan yskää, hinkuyskää, keuhkoastmaa ja jopa
tuberkuloosia. Ratamo puhdistaa verta, keuhkoja ja vatsaa paremmin
kuin mikään toinen kasvi! Siitä on apua verenvähyydestä ja
huonosta verestä, heikoista keuhkoista, munuaisista, ihottumasta,
karkeasta ihosta, savipuolesta, käheydestä tai liiallisesta
laihuudesta kärsiville. Hyvästä hoidosta huolimatta hitaasti
kehittyvät lapset saavat apua ratamosta. Keuhko- ja
keuhkoputkiastmasta kärsivät ovat saaneet helpotusta yhtä paljon
ratamoa ja kangasajuruohoa sisältävästä teesekoituksesta.
Ratamonsiemenet estävät munuais- ynnä
muiden kivien muodostumista. Niitä otetaan päivittäin kahdeksan
grammaa juoden samalla ratamoteetä. Heinäratamosiirappi puhdistaa
veren kaikista kuona- ja sairauksia aiheuttavista aineista, jos käy
kokonaisen kuurin läpi. Sen aikana ennen jokaista ateriaa otetaan
ruokalusikallinen siirappia (lapset teelusikallisen).
Ratamo on hyvä haavojen hoitoon.
Tuoreet hienoksi jauhetut lehdet toimivat ihon halkeamiin,
naarmuihin, viiltohaavoihin, kusipääöttiäisten pistoihin ja jopa
vesikauhuisten rakkien tai myrkkykäärmeiden puremiin. Käsin
revityt tuoreet lehden sekoitetaan suolan kanssa ja asetetaan
kaulalle struuman lääkitsemiseen. Hankaavista kengistä syntyneet
rakkulat katoavat kun ratamoita sullotaan jalkineisiin. Eikä siinä
kaikki; jauhetut ratamonlehdet parantavat kaikki haavat, olkoonkin
kymmenenkin vuotta olleet rumentamassa.
Käyttötapoja ratamolle:
Tee: Kukkurallinen teelusikallinen
tuoreita tai kuivattuja ratamoita, ¼ litraa vettä . Kiehunut vesi
kaadetaan yrttien päälle ja annetaan hautua 30 sekuntia tai 1 ½ -
2 minuuttia.
Puurokääre: Tuoreita heinä- ja
piharatamon lehtiä pestään ja kaulitaan laudalla käärekelpoiseksi
lehtipuuroksi.
Siirappi : Neljä kukkurallista pestyjä
ratamoita ajetaan lihamyllyn läpi. Kattilaan lisätään vietan
vettä, jottei lehtipuuro pala pohjaan, lisätään 300 grammaa
raakasokeria ja 250 grammaa hunajaa. Keitoksen annetaan kiehua
matalalla lämmöllä jatkuvasti sekoittaen paksuksi mehuksi.
Siirappi kotiutetaan kuumiin lasiastioihin ja säilytetään
jääkaapissa.