lauantai 22. elokuuta 2015

Raikas gluteeniton mustikkapiiras kermaviilitäytteellä



Salut, messieurs-dames. Olen vähän jälkijunassa tämänkertaisen reseptin kanssa, koska mustikkasesonki on mennyt jo ohi. Tässä tulee kuitenkin mustikkapiirakan resepti. Suhtautumiseni mustikkaan on aika neutraali, vaikka se on terveellistä ja ilmaiseksi kerättävissä lähimetsässäni. Piirakassa ja smoothiessa mustikka ainakin on ihan hyvää.

Mustikkapiirakan pohjaan:

* 125 grammaa luomuvoita
* ¾ desilitra sokeria
* 1 huoneenlämpöinen (vapaan) kananmuna
* 1 teelusikallinen leivinjauhetta
* 2 desilitraa karkeaa gluteenitonta jauhoseosta (Semper)
* ½ desilitra perunajauhoja
* 1 teelusikallinen fiberhuskia antamaan sitkoa taikinaan

Täytteeksi 2 ½ – 3 desilitraa kotimaisia mustikoita

Kermaviiliseokseen:

*2 desilitraa luomukermaviiliä (Juustoportti)
* ½ desilitra sokeria
* 1 (vapaan) kananmuna
* 2 teelusikallista vaniljasokeria

Voitele lasinen tai porsliininen piirasvuoka ja ala sitten vatkata voita ja sokeria vaahdoksi, johon lisäät vatkaten kananmunan. Sekoita nuolijalla erissä siivilöiden jauhot, johon on lisätty leivinjauhe. Esipaista pohjaa 225 asteessa viisi minuuttia ja lisää vasta sitten täytteeksi mustikat ja kermaviiliseos. Paista uunin keskitasolla piirasherkkua vielä 25 minuuttia. ;)


tiistai 18. elokuuta 2015

Piharatamo yrttilääkinnässä

 
”Rautalehti”, ”haavanlehti”, ”ihmisenaskel”, ”kasakanruoho”, ”kourulehti”, ”laastarilehti”, ”nukenlehti”, ”ploosteriruoho”, ”raaniheinä”, ”rakkoruoho”, ”raudanhaavanlehti”, ”rautaheinä”, ”rautalehti”, ”rautapiiska”, ”sammakonruoho”




Leveälehtinen piharatamo (Plantago major) on monivuotinen peltoteillä, niitynreunoilla, ojissa ja kosteissa autiopaikoissa kasvava ruoho. Kukat ovat vaatimattoman näköisinä pitkässä tiheässä tähkässä. Piharatamo on kotoisin Etelä-Euroopasta, ja Pohjolaan se saapui siitepölytutkimusten perusteella samoihin aikoihin kuin kivikauden varhainen maatalous. Yksi kasvi tuottaa valtavan määrän siemeniä, jopa 20000 kappaletta, sillä kasvin liimautuvat siemenet tarttuvat helposti eläimiin, ihmisiin ja kulkuvälineisiin levittäen kasvia uusille asuinpaikoille kaikkialle maapallolla.

Suomessa piharatamo kasvaa lähes koko maassa Etelä-Lappiin asti. Rannikoilla tavataan yleisenä sen alalaji rantapiharatamo, joka eroaa siitä lehtien tyven hampaisuuden perusteella. Heinäratamo (Plantago lanceolata) kasvaa Etelä-Suomessa paikoittaisesti ja eroaa piharatamosta pitkine ohuine lehtineen. Myös soikkoratamo (Plantago media) kasvaa Länsi-Suomen kalkkipitoisilla kedoilla paikoitellen. Sen kukkatähkä on vaaleanpunertava ja tuoksuva. Merenrannoilla kasvaa vielä meriratamoa (Plantago maritima), jolla on runsaasti pitkiä kapeita ja paksuhkoja lehtiä.

Piharatamoa käytetään samoin kuin heinäratamoa. Ratamoja käytetään ennen kaikkea hengityselinten sairauksiin, etenkin poistamaan niihin kertynyttä limaa. Lisäksi sillä tohtoroidaan yskää, hinkuyskää, keuhkoastmaa ja jopa tuberkuloosia. Ratamo puhdistaa verta, keuhkoja ja vatsaa paremmin kuin mikään toinen kasvi! Siitä on apua verenvähyydestä ja huonosta verestä, heikoista keuhkoista, munuaisista, ihottumasta, karkeasta ihosta, savipuolesta, käheydestä tai liiallisesta laihuudesta kärsiville. Hyvästä hoidosta huolimatta hitaasti kehittyvät lapset saavat apua ratamosta. Keuhko- ja keuhkoputkiastmasta kärsivät ovat saaneet helpotusta yhtä paljon ratamoa ja kangasajuruohoa sisältävästä teesekoituksesta.

Ratamonsiemenet estävät munuais- ynnä muiden kivien muodostumista. Niitä otetaan päivittäin kahdeksan grammaa juoden samalla ratamoteetä. Heinäratamosiirappi puhdistaa veren kaikista kuona- ja sairauksia aiheuttavista aineista, jos käy kokonaisen kuurin läpi. Sen aikana ennen jokaista ateriaa otetaan ruokalusikallinen siirappia (lapset teelusikallisen).

Ratamo on hyvä haavojen hoitoon. Tuoreet hienoksi jauhetut lehdet toimivat ihon halkeamiin, naarmuihin, viiltohaavoihin, kusipääöttiäisten pistoihin ja jopa vesikauhuisten rakkien tai myrkkykäärmeiden puremiin. Käsin revityt tuoreet lehden sekoitetaan suolan kanssa ja asetetaan kaulalle struuman lääkitsemiseen. Hankaavista kengistä syntyneet rakkulat katoavat kun ratamoita sullotaan jalkineisiin. Eikä siinä kaikki; jauhetut ratamonlehdet parantavat kaikki haavat, olkoonkin kymmenenkin vuotta olleet rumentamassa.

http://uudistettubuduaari.blogspot.fi/2015/06/nokkosteeta.html Neuvon mistä yrtit kannattaa kerätä. :) 


Käyttötapoja ratamolle:

Tee: Kukkurallinen teelusikallinen tuoreita tai kuivattuja ratamoita, ¼ litraa vettä . Kiehunut vesi kaadetaan yrttien päälle ja annetaan hautua 30 sekuntia tai 1 ½ - 2 minuuttia.
Puurokääre: Tuoreita heinä- ja piharatamon lehtiä pestään ja kaulitaan laudalla käärekelpoiseksi lehtipuuroksi.
Siirappi : Neljä kukkurallista pestyjä ratamoita ajetaan lihamyllyn läpi. Kattilaan lisätään vietan vettä, jottei lehtipuuro pala pohjaan, lisätään 300 grammaa raakasokeria ja 250 grammaa hunajaa. Keitoksen annetaan kiehua matalalla lämmöllä jatkuvasti sekoittaen paksuksi mehuksi. Siirappi kotiutetaan kuumiin lasiastioihin ja säilytetään jääkaapissa.