Iltaa. Asuttuani vasta joitakin kuukausia tässä nykyisessä kodissani minulle tuli akuutti tarve löytää mahdollisimman nopeasti hyvin pieni kirjoituspöytä atk-tasoksi. Silloin en ollut millään muotoa erityisen hyvä sisustaja, olihan sisustustyyli jonkun verran hakusessa, enkä ymmärtänyt mikä olisi kaikkein hyödyllisen ratkaisu rajoitetun tilan määrän hyödyntämisen kannalta. Hairahduin ostamaan jalalla poljettavan Singerin kiireen takia. Joo, se oli vintagea ja sopi pieneen tilaan, mutta siihen hyvät puolet jäivätkin. Yksiöissä on järjestään hyvin rajallisesti säilytystilaa – valitettavasti tässä asunnossa vielä rajallisemmin kuin edellisessä, jonka keittiön kätevä komero jäi miltei kokonaan tyhjäksi.
Aloin huolellisesti puntaroida erilaisia vaihtoehtoja ja hylkäsin heti kirjoituspöydän hankkimisen. Kirjoituspöytää ei kannata hankkia yksiöön eikä edes pieneen kaksioon, jolla tarkoitan maksimissaan 45 neliöistä asumusta ilman erillistä keittiötä. Hoksasin että kirjoituslipasto veisi kutakuinkin saman verran tilaa kuin Singer, mutta saisin sen avulla vihdoin tarpeeksi paljon säilytystilaa: kirjoitus- ja askartelutarvikkeet, läppäri, kamera, kansiot ja maksamattomat laskut samaan paikkaan eikä sinne tänne asuntoa ripotelluiksi.
Olin löytänyt tässä vaiheessa sisustustyylini ja saanut inspiraatiota siitä millaista kirjoituslipastoa alkaisin katsella kirpputoreilta, kierrätysmyymälöistä ja antiikkiliikkeestä. Halusin mieluiten tassujalkaisen kalusteen, joka olisi ehdottomasti massiivipuuta. Värin piti olla joko valkoinen tai vaaleanruskeaksi petsattua, sen takia että kaikki muut kalusteeni ovat jompaa kumpaa väriä – ja kirjoituslipaston täytyi ehdottomasti olla hyvässä kunnossa. Huonekalujen kunnostaminen voi tulla kalliimmaksi kuin hyväkuntoisten kalusteiden hankkiminen (näin kävi ruokapöytäni kanssa), sillä minulta itseltäni ei löydy riittävästi osaamista laadukkaaseen kädenjälkeen entisöinnissä.
Varauduin siihen että minun on oltava tässä kalustemetsästyksessä kärsivällinen, sillä aikaa tulisi todella menemään. Kiertelin Kotkan kirpputoreilla ja kierrätysmyymälässä säännöllisesti. Kotkassa tuli vastaan vain yksi kirjoituslipasto. Petsi olisi sentään ollut oikeaa sävyä ja kunto hyvä, mutta tyylisuunta edusti liian pelkistettyä ja modernia funkkista. Haminassa tärppäsi toisella yrityksellä (ensimmäisellä yrityksellä liian tummia ja huonokuntoisia kalusteita). Hyvä löytöni ei kylläkään ollut tassujalkainen, mutta se oli joka tapauksessa täydellisesti sisustukseeni sopiva ja hyvässä kunnossa. Halvalla lähti, kotiinkuljetus myyntihintaan lisättynäkin. Olisin voinut olla valmis maksamaan nurkumatta viisikymppiä enemmänkin kuin mitä huonekalusta pyydettiin. Vasta kotiin toimitettu kirjoituslipasto vielä sulautui samantien kotiini kun se oli saatu siirrettyä omalle paikalleen, ja näytti sekä tuntui kuin se olisi ollut minulla jo vuosia, vuosia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti