Hyvää päivää
Kirpputorit ovat
kovasti siistiytyneet kutsuvammaksi vuosituhannen vaihteen
tunkkaisista villakoirakenneleistä ainakin täälläpäin. Onhan
kirpputoreilla kiertely ihan hauskaa ajanvietettä, mutta siihen on
varattava tarpeeksi aikaa etenkin isommilla kirpputoreilla kuten
Jussin jättikirppiksellä. Kerralla ei voi katsastaa paikan koko
tarjontaa tietyn tavararyhmän osalta, esimerkiksi kodintekstiilien.
Sitä vastoin kierrätysmyymälöissä tavarat laitetaan selkeästi
myyntiin vähintään kategorioittain, joissain paikoissa jopa
materiaalien ja värikoodien mukaisesti. Tällainen esille pano on
huippukätevää asiakkaan kannalta siksi että näin on helpompaa ja
nopeampaa etsiä jotain tiettyä juttua sekä säästää aikaa.
Mutta ei siinä vielä kaikki: kierrätysmyymälöissä ei laiteta
mitä tahansa kaatopaikkatavaraa myyntiin. Siisteiltäkin
kirpputoreilta löytyy edelleen Paskat kirpputorilöydöt -tasoista
rojua, kuten käsilaukkuja joiden tekonahka hilseilee. :D
Olen ostanut lähes
kaikki näistä sisustusjutuista Sotek-säätiön pyörittämästä
Goodwillin Karhulan myymälästä. Messinkinen lautanen on kuitenkin
tämän kuvan ainoa kierrätysmyymälähankinta, sillä puinen
H-kirjain on tuttavani (lopettamasta) lahjatavarapuodista ja lilat
Iittalan kivituikut taas ovat olleet jo osa lapsuudenkotini huoneen
”sisustusta”. Jonkun aikanaan Marokkosta matkamuistona roudaama
lautanen on minulla käytössä kynttilänalusena. Kaksi kivituikkua
tai paksut kynttilät eivät erotu seinästä tv-tason reunalla,
mutta heti kun ne laittaa esimerkiksi tälle alustalle niillä pääsee
jo sisustamaan sanan varsinaisessa merkityksessä, sillä näky on
näin huomattavasti näyttävämpi. Mikäli haluaisin tästä
sisustusdetaljista vieläkin näyttävämmän ja mieleenpainuvamman
voisin ripotella ripotella esimerkiksi helminauhaa tai tekokukkia
alustalle.
Kuvasta ei meinaa
oikein millään erottaa että rasiassa palaa valot, mutta sitä
vastoin livenä se tuo mieleen valaistun keijujen huvimajan. Kansi
lähtee auki ylhäältä ja pohjaan sijoitetusta napista saa valot
päälle. Säilytän rinta- hiuskoristeitani tässä keijukaisten
huvilassa. Mitä te laittaisitte tähän tai johonkin samantapaiseen
boksiin?
Ostin tämän
marmorialusen ihan pelkäksi kuvaus- rekvisiitaksi, tuleehan välillä
otettua ruokakuvia esimerkiksi herkuista. Toki marmorialustan päälle
voisi koota kynttiläasetelmia. Skandinaavisen minimaalisessa
sisustuksessa moinen pelittäisi vallan mainiosti, mutta se ei
tietenkään sovi ollenkaan kotiin, jonka pitää näyttää
mahdollisimman pitkälti 1900-luvun alkuun pysähtyneeltä.
Edustavat lasikulhot
eivät maksa kuin korkeintaan kolme euroa Goodwillissä, siinä
tapauksessa etteivät ne ole mitään laatulasia. Takimmainen kulho
taisi olla kaksi euroa ja nämä pienemmät kaksoset euron, joten
niitä uskaltaa käyttää stressaamatta päivittäin. Kulhot ovat
juuri sopivan kokoisia välipalarahka-annokselle, munavoille- tai
avokadolevitteelle tai marja-annokselle.
Vanhaa Arabian isoa ruokalautasta en ole hankkinut itse, vaan sain sen Haminan siskoltani. Kieltämättä oli mukava pieni piristys saada ikäisekseen hyvin lautanen on hyvin säilynyt – kultaustaan
myöten – juuri silloin kuin joutui kitumaan pelkällä
asumistuella sekä alle 600 euron suuruisella liitonrahalla kuussa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti