Uusia sisustusjuttuja

Bonsoir, messieurs-dames. Tässäpä jotain uusia sisustusjuttuja, jotka ovat löytäneet tiensä kotiini sitten vuoden 2015 sisustushankintapostauksen. Hehe molempia postauksia yhdistää jälleen kerran se että vain yksi postauksessa esiteltävä juttu on kaluste ja loput piensisustussettiä.

Tämä sydämenmuotoinen rasia oli hinnoiteltu halvasti yhdellä kirpputorilla. Alunperinkään en kuitenkaan pitänyt siitä, miten epämääräisesti se oli maalattu, siis siten että kanteen oli sipaistu sinne tänne valkoista maalia ikään kuin purkin pohjalta olisi kaavittu äreästi viimeiset maalit. Tarkoitukseni oli tuunata rasia paremman näköiseksi kultaisella spraymaalilla. Niin teinkin ja kuten arvelinkin sydänrasia sievistyi ihan kiitettävästi.

Ostin karahvin Tigeristä. Tarkoitukseni ei ole suinkaan tarjoilla siitä mitään alkoholipitoista, vaan pelkkää vettä. Minulla on entuudestaan kirpputorilta ostettu karahvi, joskin siinä tökkii että se on ulkonäöltään vain sinne päin ja korkin puuttuminen. Saisihan yhdestä kotkalaisesta keittiötarvikepuodista korkkeja, mutta ne maksavat enemmän kuin uusi karahvi Tigerissä. Minä ainakin pidän Tigeristä, joka on kivempi versio konkurssiin menneestä Tiimarista. Onhan Tigerissä halpaa ja sieltä löytää pikkubudjetilla lahjoja ja välillä pieniä sisustusjuttuja.

Wishin korurasia ei ole suurensuuri, mutta sen koko pettää silmää kuvassa sekä luonnossa. Siinä on kolme kerrosta, joista kaksi alinta on irrallisia lokerikkoja. Ylin osa on tarkoitettu sormusten säilyttämiseen, mutta osa sormuksistani on niin leveitä, että minun on makuutettava niitä irrallisina yläkerrassa. 

 

Myös riippuva lokerikko on tilattu Wishistä. Lokerikko koostuu viidestä hyllystä ja se kiinnitetään vaaterekkiin yläosan tarrakiinnityksellä. Naulakkoni oli ennen jotenkin epäjärjestyksessä olevan näköinen vaatetangon yli heitettyine huiveineen (jotka eivät mahtuneet minnekään muualle säilöön), vaikka tapani ei ollutkaan lipsua sen järjestyksessä pitämisestä. Säilytyslokerikon myötä sain huivini järjestettyä siististi viikatuiksi sekä sain muullekin paikkaansa hakeneelle sälälle järjestettyä omat paikkansa. Jokaisen kotoa kannattaisi löytyä juuri tällainen hylly tekemään järjestyksen pitämisestä helpompaa!

Ja postauksen grande finalena on tv-tasoni – hinnaltaan sekä kooltaan kaikkein suurin sisustostokseni. Nyt todella huomaan kuinka pahasti taisin olla hakoteillä, kun hankin 21-vuotiaana kalusteita ensikämppääni varten. Olisin voinut hankkia silloin sentään kompaktin tv-tason, mutta en suinkaan tehnyt niin. Ostin IKEA:n reissulta jostain syystä – itsekään tajuamatta näin jälkikäteen – kaapillisen yöpöydän tv-tasoksi, koska perustelin ostopäätöstä siskolleni sillä että yöpöytäratkaisu on tarpeeksi PIENI. Käytännössä tv-tasoviritelmä osoittautui liian pieneksi, koska siinä ei ollut säilytystilaa kuin vähäisille dv-leffoilleni. Harjaantuneempana ja omista mieltymyksistäni paremmin perillä olevana sisustajana menin sitten Tyylikotkaan katselemaan, olisiko siellä tarjolla seuraavat kriteerit täyttävä tv-taso: 1) kaluste ei saa missään nimessä olla moderni 2) sen on oltava valkoinen 3) siinä on oltava laatikot 4) sen on oltava lyhyempi kuin 120 senttimetriä 5) sen alta on mahduttava imuroimaan ja moppaamaan 6) sen oltava valmiiksi kasattu. Näistä kriteereistä johtuen tekään tuskin ihmettelette miksi marssin nimenomaan Tyylikotkaan. :D Kyseisen kalusteliikkeen tarjontaan tutustuessani löysin juuri oikean tv-tason, se pistettiin tilaukseen ja jokusen viikon odoteltuani tv-taso saapui ja entinen turhake päätyi kanahäkkiin säilytyskalusteeksi.