Hyvinkin
mahdollisesti taitaa olla vierähtänyt yli vuosi kun olen leiponut
edellisen kerran banaanikakkua. Tekeleen onnistuttua siitä
huolimatta oikein hyvin huomasin että minun kannattaisi leipoa tästä
lähtien sitä banaanikakkua useammin, koska se on vielä parempaa
kahvileipää kuin sokeriton vadelmapiirakka (joka vaatii
kermavaahtoa kaveriksi). Leivonnaismieltymykseni on muuttunut.
Sokerittoman ruokavalion myötä en himoitse vesi kielellä
äklömakeita mudcakeja, Almondyn suklaatorttuja enkä brownieseja,
vaan raikkaampia herkkuja. Alkuvuodesta varasin aina herkkupäiväksi
juurikin noita suklaapommeja. :D
Banaaninkakun
resepti:
* 2 banaania (älä käytä halvimpia kuten Rainbowin)
* kukkurallinen teelusikallinen kanelia
* 1 kahvikupillinen karppisokeria
* 1 vapaan kanan muna (Laitilan tai Pirkan luomunat)
* 50 grammaa voisulaa (luomuvoita)
* 1 teelusikallinen vaniljasokeria
* 4 ruokalusikallista luomukuohukermaa
* 1 teelusikallinen leivinjauhetta
* 1 ½ kahvikupillista hienoja tattarijauhoja
* 25 grammaa Brunbergin sokeritonta suklaata rouheena
Voitele pieni rengasvuoka ja sulata voi mikroaaltouunissa tai liedellä. Pilko suklaa rouheeksi. Ripottele kanelia
banaaneille ja vatkaa ne ja sokeri vaahdoksi. Lisää kaikki muut
ainekset yllä olevassa järjestyksessä.
Resepti on 1950-luvun keittokirjasta nimeltä Kotikokin
leivonnaisia ja jälkiruokia,
josta ei muistaakseni löydy
ensimmäistäkään reseptiä, jossa leivonnaiset olisi kypsennetty
sähköuunissa. Leivonnaiset työnnettiin leivinuuniin. Kokeillessani
ensimmäisen kerran banaanikakun leipomista minun piti ottaa
googlettamalla selvää kauanko paistan ja missä lämpötilassa.
Tavakseni on vakiintunut paistaa banaanikakkua 175 asteisessa uunissa
vähintään 50 minuuttia ja niin se on onnistunut minun kyökissäni. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti