sunnuntai 10. syyskuuta 2017

Game of Thronesista: muun muassa lempi- ja inhokkihahmojani sekä parhaita paloja kausilta 1-6





Ennen Game ofThronesin ensimmäisen tuotantokauden esittämistä TV2:lla en ollut kuullutkaan koko tv-sarjasta saati George R.R. Martinista, jonka kirjoittamaan Tulen ja jään laulu -kirjasarjaan sarja perustuu. Miekkarin hoitsutantta jutteli kuutisen vuotta sitten eräällä tapaamisella fantasiatelevisiosarjasta, jossa lohikäärmeen poikaset istuvat olkapäällä kuin papukaijat. Eukko oli katsonut Game of Thrones -nimistä sarjaa netistä/ HBO:lta. Huomattuani että Game of Thrones -nimistä sarjaa aletaan pyörittää TV2:lla päätin että katsotaanpa uteliaisuudesta uutta tv-sarjaa, pidänhän fantasiasta. Fantasiaelokuvia on filmattu jonkun verran, mutta televisiosarjoista on huutava pula.

Game of Thronesissa juonitellaan, soditaan ja seikkaillaan täysin kuvitteellisessa maailmassa kuten TSH:ssa ja Dragonlancessa, Essos- ja Westeros-nimisillä mantereilla. Tulen ja jään laulun maailma ei ole kyllä nähnytkään fantasiakirjamaailman jalokiveä. Ei haltioita eikä kääpiöitä, vaan pelkkiä ihmisiä, jättiläisiä, valkeita kulkijoita zombiearmeijoineen, rumia metsän lapsia ja hevosen tasolla olevia lohikäärmeitä (jotka kuulostavat poikasina pikkupossuilta). Dragonlancen lohikäärmeet ovat omaa luokkaansa, ovathan ne upeita petoja. Nuo Krynnin lohikäärmeet ovat komeampia, pitkäikäisempiä (elävät satoja vuosia), älykkäämpiä – ihan yhtä älykkäitä kuin ihmiset; niillä on oma kielensä ja ne osaavat puhua ihmistenkin kieliä. Fantasiakirjallisuuden suurin klisee on keskiaikaisella kehitysasteella turnajaisineen ja ritareineen oleva maailma, kuten Game of Thronesissa. Juoni rakentuu lähes kaikissa fantasiakirjoissa hyvän ja pahan välisestä taistelusta, muttei Martinin luomassa muuten kliseisessä maailmassa.

TV-sarjan ensimmäisen tuotantokauden jaksot eivät koukuttaneet täysin, ennen kauden päätösjakson loppuhuipennusta. Khaleesi Daenerys Targaryen menee siinä kivettyneet lohikäärmeen munat mukanaan miehensä hautarovioon. Daenerys ei palakaan, sillä tuli ei vahingoita häntä, ja tämä riittäisi jo lennättämään hänen kannattajansa perseelleen. Mutta ei siinä kaikki: kolmesta kehittyneestä lohikäärmeen munasta on kuoriutunut pikkuisia lohikäärmeitä, ei kissanpentuja suurempia. Siitä pitäen olen ollut tiukasti koukussa jännittämässä kuka on ovelin pelaaja juonittelupelin vaaravyöhykkeissä ja seuraamassa miten Daenerys kasvattaa valtaansa. Tammikuu on ehkäpä vuoden masentavin kuukausi, johon ei sisälly mitään muuta hyvää kuin uuden Game of Thronesin tuotantokauden starttaus Ylen kakkosella.

Fanfictionin puolelta löytyy tämän fandomin osalta välillä parempia keksintöjä kuin TV-sarjan alkuperäisestä canonista. En jätä niitä mainitsematta, sillä tv-sarjasta tulisi näitä käyttämällä vielä kiinnostavampi ja parempi.

* Elossa voisi olla muitakin Targaryenejä kuin Jon Snow/ Aegon Targaryen ja Daenerys. Entä jos Viserys olisikin vain karkoitettu ykköskaudella eikä saanut kultaista kruunuaan? Entä jos Hullulla kuninkaalla tai kruununprinssi Rhaegarilla olisi ollut äpäriä?
* Eddardilla ja Catelynillä voisi olla Sansaa vanhempi tytär palvelemassa Tywin Lannisterin tarkoitusperiä. Vanhan leijona syytti Tyrionia Joanna-vaimonsa kuolemasta. Tyrion ei missään nimessä saa periä Casterlyn kalliota, niinpä lordi Tywin pakot- siis suosuttelee vävynsä Robert-kuninkaanvapauttamaan vanhemman poikansa Jaimen ritarin valasta ja käskee tätä solmimaan avioliiton Starkin sukuun kuuluvan neidon kanssa.
* Tywin Lannisterilla voisi olla kolmas poika. Joko Jaimea ja Cerseitä vanhempi tai Tyrioniakin nuorempi, jolla on eri äiti kuin muilla Lannisterin lapsilla.
Tyrionilla oli nuoruudessaan suhde Tysha-nimisen naisen kanssa, eikä se sopinut isäukolle. Entä jos Tysha ja Tyrion olisivat saaneet pojan? Luulisin että Tywin olisi itseasiassa kelpuuttanut pojan perijäkseen. 








Lempihahmojani ja inhokkihahmojani

Kukas muu kuin Lohikäärmekuningatar Daenerys Targaryen on ollut lempihahmoni siitä lähtien kun hauraasta prinsessasta kuoriutui vahva johtaja. Kuningatar on hyvä kannattajilleen toisin kuin Joffrey, mutta hän on tarvittaessa kova ja häikäilemätön. Eikä siinä kaikki; hän on palamaton ja hänellä on lohikäärmeitä.

Lordi Baelish on listattu vihatuimpien hahmojen joukkoon, joten hänen tönkkö kuolinkohtauksensa näkyi huvittaneen osaa faneista. Petyr Baelish oli sarjan puoleensavetävin mies kehräävine äänineen ja hurmurinlahjoineen. Sansa oli tiiviisti miehen verkossa lähes myytynä, vaikkei herra ollutkaan mikään uljas nuori ritari. Kenestä tahansa ei olisi ollut ainesta nousta nobadystä yhtä korkealle sosiaalisessa hierarkiassa ja olla (ainakin lähes) aina askeleen edellä valtaistuinpelissä.

Muita suosikkihahmojani ovat sympaattinen Sipuliritari Ser Davos Merenverta, Hietakyyt, plus Ellaria Sand ja Oberyn Martell. Ellaria on ihanan aistillinen ja vaarallinen keskiajan vamppi. Hänen rakastajansa prinssi Oberyn oli viettelijättären miespuolinen vastine. Argh prinssi Oberynin raaka kuolema nakertaa edelleen. Voisiko Daenerys kehottaa koleasti Dracariyta kärventämään zombie-Vuoren?






Mielipiteeni on muuttunut Jaime Lannisterin ja Sansa Starkin suhteen. Molemmat ärsyttivät minua ensimmäisellä kaudella. He ovat muuttuneet enemmän kuin ketkään muut hahmot. Sansa ei ole enää naiivi pulassa oleva hiirulaisneitonen, vaan suhteellisen vahvaksi ihmiseksi muuttunut naisenalku, kiitos Petyr Baelishin vaikutuksen. Sydämeni jätti lähes lyönnin väliin kun Jaime oli kärventyä lohikäärmetulessa yrittäessään lahdata Lohikäärmekuningattaren. Miekkonen alkaa olla löytänyt moraalisen selkärankansa nöyrryttyään menetettyään miekkakätensä. Monien suosikkihahmo Arya Stark on raaempi kuin Jaime. Muistanette Meryn Trantin raaʼan murhan vitoskaudelta ja vanhan irstailijan Walder Freyn poikien sisälmykset piirakassa kutoskaudella?

Inhokkihahmoistani karsein on ylivoimaisesti Ramsay Bolton. Se hirviö rääkkäsi ensin Theon Greyjoyta ja silpoi tämän sitten eunukiksi. Theonin rääkkäämistä henkisellä alistamisella jatkuvassa pelossa kesti siihen asti että tämä pääsi pakoon Talvivaarasta. Psykopaatti raiskasi vaimonsa Sansan, tappoi isänsä ja velipuolensa, vasta vauvan. Kakkossijalle päässyt Cersei Lannister on vielä hirveämpi sadisti kuin ensimmäinen insestihedelmänsä Joffrey. Manipuloiva narsisti, jonka pahin teko on joko Baelorin septin räjäyttäminen tai olla auttamatta sodassa zombieita ja valkoisia kulkijoita vastaan. Jaime, Lannisterin sisaruksista yksinkertaisin tajusi lopulta millaista hirviötä on nainut vuosikausia. Kenties liian myöhään huomioiden Westerosin tilanteen tukaline paikkoineen. Lisäksi inhokkihahmojani ovat seuraavassa järjestyksessä: 3) Joffrey sadistisine leikkeineen 4) raiskaaja öykkärisilpojakaheli ser Gregor ”Vuori” Glegane 5) rasittava päällepäsmäri Lysa Arryn 6) Ramsayn bitchrakastajatar Myranda 7) Locke ja tyttärensä Shireenin roviolle hyvän sotaonnen toivossa uhrannut Stannis Barateheon.





Ketkä ovat teidän suosikki- ja inhokkihahmojanne? :)

Postaus on hyvä päättää muutamaan suosikkikohtaukseeni. Nauttikaa sydämenne kyllyydestä!












Ei kommentteja:

Lähetä kommentti